Nadežda Udaltsova

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksandr Drevin: Nadežda Udaltsovan muotokuva, vuodelta 1923.
Nadežda Udaltsova,Konekirjoittajatar 1910-luku

Nadežda Andrejevna Udaltsova (ven. Наде́жда Андре́евна Удальцо́ва, 29. joulukuuta 1885 Orel15. tammikuuta 1961 Moskova) oli venäläinen taidemaalari ja opettaja. Hänen teoksensa ovat kubismia ja suprematismia.

Elämäkertaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Udaltsova varttui upseeriperheessä. Hän päätti omistautua taiteelle, kun pääsi vierailemaan taidekeräilijä Sergei Shuskinin luona vuonna 1908. Häntä kiehtoi erityisesti ranskalainen jälki-impressionismi. Hän sai luettavakseen Vincent van Goghin kirjeitä ja luki myös Paul Cézannen elämäkerran.[1]

Vuonna 1912 Udaltsovan unelmat saivat täyttymyksensä kun hän pääsi matkustamaan yhdessä ystävättärensä, taidemaalari Ljubov Popovan kanssa Pariisiin opiskelemaan maalaustaidetta. Opettajiensa Jean Metzingerin ja Henri Le Fauconnierin mielestä Udaltsova oli lahjakkain venäläinen opiskelija. Tyyliltään Udaltsovan työt olivat uutta taidesuuntausta, kubismia.[1]

Paluu Venäjälle ja Moskovaan tapahtui jo vuonna 1913. Siellä Udaltsova alkoi saada mainetta yhtenä maansa eturivin taiteilijoista. Hänen töitään oli esillä ensimmäisen kerran vuonna 1914 ja uusi näyttely oli jo vuonna 1915. Vuosina 1916–1917 hänen työnsä lähestyivät suprematismia, koska hän työskenteli Kazimir Malevitšin taiteilijaryhmässä. Samaan taiteilijaryhmään kuului myös Nina Genke-Meller. 1910- lukua voi pitää hänen parhaana kautenaan.[1]

Venäjä koki kaksi vallankumousta vuonna 1917. Vuosina 1917–1919 Udaltsova oli aktiivinen vallankumouksellinen. Hän teki tuolloin paljon opetustyötä, mutta toisin kuin monet muut vasemmistolaiset taiteilijat, hän ei luopunut omasta taiteellisesta työstä. 1920–1930 lukujen taitteessa hän teki paljon maisemaalauksia matkustellessaan Altai-vuoristossa yhdessä latvialaistaustaisen taidemaalarimiehensä Aleksandr Drevinin kanssa. Tyyliltään teokset ovat ekspressionismia.[1]

Aleksandr Drevin pidätettiin ja ammuttiin vuonna 1938. Bolševikit olivat murhanneet Udaltsovan isän jo vuonna 1918. Totuus aviomiehen kohtalosta selvisi Udaltsovalle vasta vuonna 1956.[1]

Udaltsovan ura ajautui Stalinin vainojen vuoksi sivuraiteelle. Toisen maailmansodan aikana hän maalasi hävittäjälentäjien muotokuvia. Poliittisesti epäluotettavaksi ja formalistiksi julistettuna hän ei saanut myöskään opettaa. Hän sai kuitenkin pitää oman näyttelyn vuonna 1945, mutta se jäi hänen viimeisekseen. Tämän jälkeen hänen taiteellinen työnsä rajoittui kodin seinien sisäpuolelle. Hän yritti ryhtyä realistiksi, kuitenkaan siinä onnistumatta.[1] Stalinin jälkeisen suojasään aikana hänen töitään nähtiin ryhmänäyttelyssä vuonna 1958.

Nadežda Udaltsovan poika Andrei Drevin (1921–1996) oli kuvanveistäjä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Sarabianov, Andrei D.: Nadezhda Andreyevna Udaltsova Encyclopædia Britannica. Viitattu 05.04.2018.

Lisää aiheesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.