Naamiokaijanen
| Naamiokaijanen | |
|---|---|
_pet_on_cage.png) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Kaijaset Agapornis |
| Laji: | personatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Agapornis personatus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Naamiokaijanen (Agapornis personatus) on lemmikkilintuna suosittu vihreä kaijalaji. Aiemmin sitä on kutsuttu myös nimillä mustapääpapukaija[2], naamiopapukaija ja naamio kääpiöpapukaija[3].
Sitä esiintyy luonnossa Afrikassa Tansaniassa ja vieraslajina Burundissa ja Keniassa.[1] Laji viihtyy akaasiapensaissa avoimilla ruohomailla.[4] Naamiokaijasen elinikä on yleensä 10 vuotta, mutta se voi elää vanhemmaksikin.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naamiokaijasen pituus nokasta lyhyen pyrstön kärkeen on noin 14-15 cm pitkä ja painaa noin 43-50 grammaa.[5] Naamiokaijanen on suurimmaksi osaksi vihreä, sillä on keltainen rinta ja musta pää. Nokka on kirkkaan punainen, silmiä ympäröi valkea ihorengas ja koivet ovat harmaat. Sukupuolet ovat samannäköiset. Poikasten värit ovat hieman aikuisia himmeämmät. Laji muistuttaa ulkonäöltään hieman jokikaijasta.
Lemmikkinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naamiokaijanen on Suomessa vakiintunut lemmikkilintu. Se voi hybridisoitua viktoriankaijasen kanssa, myös useammassa sukupolvessa.[6] Naamiokaijasesta on jalostettu useita värimuotoja, joista osaa tavataan myös Suomessa.[7][6]
Lajin hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa eli suuren häkin, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.[8] Vanhoista ohjeista poiketen kaijasille ei tarvitse antaa pesäpönttöä nukkumiseen: se voi sen sijaan kannustaa lintuja ylimääräiseen pesimiseen ja epätoivottuun hormonaalisuuteen.[9]
Laji kuuluu CITES II/B -liitteeseen, jolloin sillä tulee vankeudessa olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä. Samat asiat koskevat myös hybridejä.[10][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Agapornis personatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2018.1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.10.2018. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 2039. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5
- ↑ Lintulajien vanhat nimet www.kaijuli.fi. Viitattu 7.11.2025.
- ↑ Tietoa naamiokaijasesta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Masked Lovebird | World Parrot Trust parrots.org. Viitattu 7.11.2025.
- ↑ a b c Laure Kurkela: Tunnista rakkauspapukaijat ja niiden hybridit www.kaijuli.fi. Viitattu 7.11.2025.
- ↑ Masked Lovebird Mutations – One Odd Bird ehnew.org. 21.7.2025. Viitattu 10.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Lemmikkilinnut lyhyesti ja selkokielellä kaijuli.fi. Viitattu 10.12.2025.
- ↑ Lemmikkilinnun hormonaalisuus: ehkäisy ja hoito www.kaijuli.fi. Viitattu 10.12.2025.
- ↑ CITES-luokat lintulajeittain www.kaijuli.fi. Viitattu 6.11.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Agapornis personatus (englanniksi)