NMDA

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
NMDA
NMDA.svg
NMDA2.png
Tunnisteet
CAS-numero 6384-92-5
IUPAC-nimi (2R)-2-(metyyliamino)butaanidihappo
SMILES CNC(CC(=O)O)C(=O)O
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C5H9NO4
Moolimassa 147,129 g/mol
Sulamispiste 189–190 °C

NMDA eli N-metyyli-D-asparagiinihappo on keinotekoinen eksitotoksinen hermomyrkky, joka jäljittelee L-glutamaatti-välittäjäaineen toimintaa NMDA-reseptoreissa. NMDA sitoutuu kilpailevana agonistina reseptorin GluN2-alayksikköön samaan kohtaan kuin L-glutamaatti, estäen siten L-glutamaatin sitoutumista, mutta silti aktivoiden reseptoria.[1]

1960-luvulla syntetisoidulla NMDA:lla ei ole merkittävää aktivoivaa vaikutusta muissa glutamaattireseptoreissa. Tämä 1974 ensi kerran tehty havainto NMDA:n valikoivasta sitoutumisesta NMDA-reseptoreihin johti niiden tunnistamiseen omaksi alaryhmäkseen muista ionikanaviin kuuluvista glutamiinireseptoreista. NMDA-reseptorit nimettiin tästä syystä NMDA:n mukaan. Myöhemmin muut ionotrooppiset glutamiinireseptorit (kainaattireseptorit ja AMPA-reseptorit) tunnistettiin omiksi ryhmikseen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. AM VanDongen: Biology of the NMDA receptor, s. 260. CRC Press, 2009. ISBN 9781420044140. Teoksen verkkoversio.
  2. JC Watkins, DE Jane: The glutamate story. British Journal of Pharmacology, tammikuu 2006, 147. vsk, nro Suppl 1, s. S100–S108. PubMed:16402093. doi:10.1038/sj.bjp.0706444. ISSN 0007-1188. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.