Nätti-Jussi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nätti-Jussi
Nätti-Jussi kampurajalkansa kanssa

Juho Vihtori ”Nätti-Jussi” Nätti (31. elokuuta 1890 Karstula4. elokuuta 1964 Rovaniemi)[1] oli suomalainen metsätyömies. Hänestä kerrotut tarinat ovat tehneet hänestä legendaarisen henkilöhahmon etenkin Lapissa.

Nätti-Jussi syntyi 31. elokuuta 1890 Karstulassa Keski-Suomessa kuusihenkiseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat uittomies Äijä Nätti ja emäntä Maija Nätti. Hänellä oli myös kolme siskoa. Nätti-Jussi kulkeutui metsätyömiehenä muiden mukana pohjoisen hakkuutyömaille helpon rahan perässä, ja työskenteli siellä suurimman osan elämästään. Hän oli tunnettu tukkijätkä joka vaikutti muun muassa Tervolassa, Pisalla, Muurolassa ja silloisessa Rovaniemen kauppalassa. Hän tuli elämänsä aikana tunnetuksi tarinankertojana. Nätti-Jussin kerrontatyyliin kuului muun muassa kertomuksen loppuratkaisun viivyttäminen. Useinkin fantastisten kertomusten perusaiheina olivat naiset, tappelut ja viina, sekä niihin liittyvä yhteiskunnallinen väritys.

Nätti-Jussi oli myös tunnettu syntymävikaisesta kampurajalastaan, hänen vasemman jalkansa jalkaterä oli kääntynyt taaksepäin. Nätti-Jussi halvaantui 1950-luvun puolivälissä ja joutui Rautiosaaren vanhainkodin sairasosastolle Rovaniemen maalaiskuntaan. Nätti-Jussi kuoli Palosalmen metsätyömieskodissa 4. elokuuta 1964. Hänet haudattiin Rovaniemen neljännelle hautausmaalle Palosalmen metsätyömieskodin yhteishautapaikalle.

Nätti-Jussi sai oman hautamuistomerkkinsä Rovaniemelle Viirinkankaan neljännelle hautausmaalle kesällä 2006, paljastustilaisuus järjestettiin 25. elokuuta 2006.[2] Haudan takapuolelle on kirjattu teksti "Minä se siellä olin. Jutustelin Pyhä-Pietarin kanssa talven näkymistä ja sovin revontulien sytyttelemisestä urakkahommana."

Nätti-Jussin nimi muussa käytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun loppupuolella perustettiin Ravintola Nätintupa Muurolaan, entiseen Rovaniemen maalaiskuntaan. Vuonna 2003 Karstulaan perustettiin Nätti-Jussi-ravintola. Vaasan & Vaasan -leipomo valmistaa myös Lapin Pakarin Nätti-Jussi -nimistä ruisleipää[3].

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimittaja-kirjailija Pentti Harjumaa on julkaissut jo 1970-luvulla Nätti-Jussin tarinoista kaksi ohutta kirjasta, jotka on julkaistu myös yhtenä kirjana Nätti-Jussin tarinoita. Nätti-Jussin elämästä julkaistiin Tarua ja totta niminen cd-levy maaliskuussa 2008. Levy sisältää Nätin kanssa tekemisissä olleiden henkilöiden haastatteluja ja neljä Souvareiden esittämää kappaletta. Niiden lisäksi levyn alussa on Nätti-Jussista tehty laulu, joka esitetään alku- ja loppusäkeistöt laulaen ja keskisäkeistöt lausuen. CD:llä olevat haastattelut on kerätty vuonna 1994 ilmestynyttä C-kasettia varten.[4] Myös Mikko Alatalon laulussa Yhdentoista virran maa mainitaan Nätti-Jussi yhtenä pohjoissuomalaisena legendana.

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehtinen, Lasse: Nätti-Jussi. Suomalaisen seikkailijan elämäkerta. Espoo: Paasilinna, 2012. ISBN 978-952-5856-65-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Nätti-Jussi" Rovaniemi.fi. Viitattu 26.12.2011.
  2. Hauta- ja rakennuskiviliike Lamminranta
  3. Lapin Pakarin Nätti-Jussi
  4. Nätti-Jussista tarinoita ja nimikkolaulu, Esa I. Järvinen, Lapin Kansa, 11.3.2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]