Nälkälinnanmäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaupunginkirjaston rakennus Nälkälinnanmäen huipulla.

Nälkälinnanmäki (ruots. Hungerborg) on Savonlinnan keskustassa, lähellä Olavinlinnaa oleva mäki.

Nimen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäen ruotsinkielinen nimi Hungerborg[1] viittaa linnoitushistoriaan: mäellä on mahdollisesti sijainnut Olavinlinnan apuvarustus, vähempiarvoinen linnoitus tai merkittävä tähystys- ja vartiointipaikka. Ruotsin kielessä hunger- tai svält-etuliitettä on käytetty kuvaamaan vähempiarvoista tai toissijaista paikkaa. ‘Nälkälinnoja’ oli yleisesti muidenkin suurten linnoitusten läheisyydessä, esimerkiksi Narvassa. Hungerborgin niitty mainitaan Olavinlinnan 1600-luvun tilikirjoissa.

Mäen sotahistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nälkälinnanmäellä on ollut osansa Ruotsin ja Venäjän välisissä sodissa. Suuren pohjan sodan aikana venäläiset piirittivät Olavinlinnaa kesäkuussa 1714 ja rakensivat kevyitä varustuksia linnan ympäristöön, todennäköisesti myös Nälkälinnanmäelle. Venäläisten karttapiirroksessa vuodelta 1748 mäen länsipäähän on merkitty redutti eli pieni kehävallien ympäröimä maanalainen linnake, jonka tarkoitus lienee ollut suojata Olavinlinnaan tulevaa kulkureittiä. Kustaa III:n sodan aikana Ruotsin joukot tunkeutuivat Savonlinnaan kesäkuussa 1788, jolloin Olavinlinnaan hyökättäessä Nälkälinnanmäen suojiin tehtiin tukikohta.

Nälkälinnan puisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäki oli 1800-luvun alkupuoliskolla täysin rakentamaton, ja sillä oli käyttöä Olavinlinnan ja myöhemmin kaupunkilaisten laidun- ja kasvimaana. 1860-luvulla mäellä sijaitsi jonkin aikaa huvihuoneeksi kutsuttu hökkeli. 1800-luvun lopulla mäellä tehtiin pengerrys- ja istutustöitä ja siitä tuli yksi kaupungin ensimmäisistä yleisistä puistoista. Tältä ajalta ovat peräisin puiston komeat lehtikuuset. Nälkälinnanmäelle kokoonnuttiin erityisesti vappua viettämään.

Näköalarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nälkälinnanmäen arvo näköalakukkulana ja palovartiointipaikkana tiedostettiin. Mäelle valmistui vuonna 1873 puinen Constantin Kiseleffin suunnittelema ravintolarakennus, jossa kohosi koristeellinen näkötorni. Uutta rakennusta alettiin kutsua nyt Hungerborgiksi, Nälkälinnaksi.

Ravintola oli suosittu huvittelupaikka ja Savonlinnan vapaapalokunnan, kaupungin ensimmäisen aatteellisen yhdistyksen, tukikohta. Nälkälinnan torniin kiipesivät sekä paikalliset asukkaat että matkailijat Savonlinnan ympäristön järvimaisemia ihailemaan. Rakennus oli erityisesti taiteilijoiden suosima. Muun muassa Albert Edelfelt kiipesi torniin tekemään Olavinlinnasta piirroksen Suomi 19. vuosisadalla-teokseen.

Rakennuksessa sijaitsi 1900-luvun alussa pieni luonnonhistoriallinen museo. Vähän myöhemmin Suomen Matkailijayhdistyksen paikallisosasto sai toimitilansa Nälkälinnasta, jossa toimi silloin myös kahvila.

Kirjastotalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjastotalon eteläsivu.

Näköalarakennus purettiin 1960-luvulla uuden kirjastotalon tieltä. Arkkitehtien Kaisa Harjanteen ja Maija Suurlan suunnittelema kirjasto valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1964. Sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Risto Halme Rakennusta pidettiin sen valmistuttua Suomen kauneimpana kirjastotalona ja se on edustava näyte aikansa arkkitehtuurista.[2] Rakennuksessa ei kuitenkaan kahden viimeisen vuosikymmenen aikana enää voitu järjestää ajanmukaisia kirjastopalveluja, eikä se täyttänyt nykyajan esteettömyysvaatimuksia. Rakennusta ei ole peruskorjattu. Se on sisätiloiltaan lähes alkuperäisessä asussaan. Kirjasto toimi talossa vuoteen 2013 saakka, jolloin se muutti uuteen kirjastotaloon Asemantielle.

Syksystä 2013 lähtien rakennuksen alakerrassa toimi avoin päiväkoti Tikantanssi, ja maaliskuussa 2015 Savonlinnan A-Kilta ry avasi osassa yläkertaa omat kerhotilat. Vuoden 2018 lopussa kaupunki irtisanoi molemmat vuokralaiset. Talo jäi tyhjilleen.

Riihisaaren museorakennuksen remontin vuoksi kaupunki päätti vuonna 2019 siirtää maakuntamuseon näyttelytoiminnan ja henkilökunnan noin vuoden ajaksi väistötiloihin Nälkälinnanmäelle. Riihisaaren museo avattiin yleisölle entisessä kirjastorakennuksessa 21. lokakuuta 2019. Museon laaja perusnäyttely jouduttiin sijoittamaan varastoon. Nälkälinnanmäellä on kuitenkin esillä pieni Saimaan luonnosta ja kulttuurihistoriasta kertova näyttelykokonaisuus, ja vaihtuvia näyttelyjä ja muita tapahtumia museossa on ollut säännöllisesti.

Mäen tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäelle on suunniteltu laajamittaista uudisrakentamista, mikä on herättänyt vastustusta paikallisissa asukkaissa ja monissa matkailijoissa.

Vastustuksen myötä syntyi kesällä 2009 niin sanottu Nälkälinnanmäki-ryhmä puolustamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön säilymistä. Keväällä 2012 ryhmä hajosi. Sen jäseniä oli mukana perustamassa uutta yhdistystä, Nälkälinnanmäki-Seura ry:tä[3], joka rekisteröitiin 24. elokuuta 2012. Yhdistyksen tavoitteena on Nälkälinnanmäen ja muun Savonlinnan kulttuuri- ja rakennusperinnön sekä kaupunkiluonnon vaaliminen. Heti rekisteröinnin tultua voimaan yhdistys haki suojelua Nälkälinnanmäen kirjastotalolle ja sitä ympäröivälle puistoalueelle rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hylkäsi hakemuksen sillä perusteella, että asemakaavoitus oli kesken ja asemakaava-alueella suojelun ensisijainen väline on asemakaava.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi kirjastorakennuksen purkamisen mahdollistavan asemakaavan syksyllä 2014 yhden äänen enemmistöllä. Päätöksestä valitettiin Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka kumosi asemakaavan. Sen jälkeen Savonlinnan kaupunki valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka puolestaan kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Kirjastorakennuksen purkamisen mahdollistava asemakaava sai lainvoiman huhtikuussa 2017. Kuukautta myöhemmin Nälkälinnanmäki-Seura ry käynnisti adressin Nälkälinnan puiston ja kirjastorakennuksen puolesta. Marraskuussa 2018 seura teki Etelä-Savon ELY-keskukseen uuden esityksen entisen kirjastotalon ja puiston suojelemiseksi rakennusperintölailla. ELY-keskus hylkäsi suojeluesityksen syyskuussa 2019. Lokakuussa 2019 Nälkälinnanmäki-Seura valitti hylkäyspäätöksestä ympäristöministeriöön, joka ei vielä ole antanut asiasta päätöstään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koistinen, Pertti: Savonlinna: kuvia vanhasta kaupungista. Savonlinna: Savonlinnan kaupunki, 1989. ISBN 951-95071-0-8.
  • Saarenheimo, Mikko: Savonlinnan kaupungin historia. I: Savonlinnan kaupunki 1639–1812 /. Savonlinna: Savonlinnan kaupunki, 1939.
  • Saarenheimo, Mikko: Savonlinnan kaupungin historia. II: Savonlinnan kaupunki 1812–1875 /. Savonlinna: Savonlinnan kaupunki, 1963.
  • Vehviläinen, Olli: Savonlinnan kaupungin historia. III: Savonlinnan kaupunki 1876–1976 /. Savonlinna: Savonlinnan kaupunki, 1978.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 13.7.2020. (ruotsiksi)
  2. Vanha kirjastotalo kuohuttaa Savonlinnassa. Yle, uutiset 5.8.2014, viitattu 6.8.2014
  3. Nälkälinnanmäki-Seura ry Nälkälinnanmäki-Seura ry. Viitattu 18.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]