Mäki vs. Moore
| Päivämäärä | 17. elokuuta 1962 | |
| Paikka | Olympiastadion, Helsinki | |
| Panoksena | WBA:n höyhensarjan maailmanmestaruus | |
|
| ||
 Olli Mäki vs. Davey Moore 
| ||
| Katsaus | ||
|---|---|---|
| Kokkola | Kotipaikka | Springfield, Ohio |
| 8–1–1 KO 1 |
Tilastot | 56–6-1 KO 30 |
| 173 cm | Pituus | 159 cm |
| 57,1 kg | Paino | 56,9 kg |
| Mestaruus | WBA:n höyhensarjan maailmanmestari | |
|
| ||
| Lopputulos | Moore voitti teknisellä tyrmäyksellä 2. erässä | |
Mäki vs. Moore oli Helsingin olympiastadionilla 17. elokuuta 1962 käyty World Boxing Association -liiton nyrkkeilyn höyhensarjan maailmanmestaruusottelu, jossa kohtasivat suomalainen Olli Mäki ja yhdysvaltalainen Davey Moore. Kohtaaminen päättyi ottelun toisessa erässä, kun Mäki putosi kanveesiin ja Moore julistettiin voittajaksi teknisellä tyrmäyksellä. Ottelua oli Olympiastadionilla seuraamassa lähes 24 000 katsojaa.
Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen suurin nyrkkeilytapahtuma sekä Pohjoismaiden ensimmäinen ammattinyrkkeilyn MM-ottelu. Seuraavan kerran suomalainen nyrkkeilijä pääsi ottelemaan maailman valtaliiton WBA:n maailmanmestaruudesta vasta vuonna 2014, kun Edis Tatli kohtasi Helsingissä kuubalaisen Richar Abrilin.[1]
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
25-vuotias Olli Mäki oli noussut Euroopan huipulle saavuttamalla 60 kg:n sarjassa EM-hopeaa Prahassa 1957 ja EM-kultaa Luzernissa 1959. Ammattilaiseksi hän siirtyi vuotta myöhemmin, kun Suomen olympiakomitea ei poliittisista syistä valinnut Työväen Urheiluliittoon kuulunutta Kokkolan Jymyä edustanutta Mäkeä Rooman kesäolympialaisiin. Kokkolan Jymy jopa erosi TUL:sta, mutta Olli Mäki erosi puolestaan Jymystä ja perusti muutaman muun urheilijan kanssa Kokkolan Työväen Urheilijat, joka liittyi TUL:oon. Mäen mielestä ei ollut mahdollista, että Työväen Urheiluliiton jäseniä ei otettaisi Olympialaisiin mukaan. Hallitsevana euroopanmestarina hän olisi ollut jopa yksi suurimmista kultamitalisuosikeista. Tämän skandaalin myötä Olli Mäki ryhtyi ammattilaiseksi. Elis Askin ammattilaistallista käsin Mäki otteli ensimmäisen kerran lokakuussa 1960. Hän onnistui jo vajaata kahta vuotta myöhemmin nousemaan hallitsevan mestarin Davey Mooren haastajaksi, osittain myös Askin promoottorintaitojen ansiosta. Euroopan ammattilaislistoilla Mäki oli ennen Mooren kohtaamistaan ollut parhaimmillaan kolmantena.
28-vuotias Davey Moore osallistui jo Helsingin olympialaisiin vuonna 1952, mutta putosi kolmannella kierroksella puolivälierissä.[2] Vuotta myöhemmin hän siirtyi ammattilaisuralle ja voitti höyhensarjan MM-tittelin itselleen maaliskuussa 1959 Nigerian Hogan Basseylta. Ennen Mäen kohtaamista Moore puolusti titteliään menestyksekkäästi neljä kertaa.[3]
Asiantuntijoiden mukaan MM-ottelu tuli Mäen uralla liian aikaisessa vaiheessa. Hän oli otellut ammattilaisena ainoastaan kymmenen kertaa, kun Moorella otteluita oli takanaan jo yli 60. Mäen kertoman mukaan hänen valmistautumistaan haittasi myös huoli painonpudotuksesta.[4] Miesten välinen ero näkyi myös heidän palkkioissaan, Moore kuittasi ottelusta 12,8 miljoonaa markkaa, mutta Mäki vain 0,6 miljoonaa. Rahoittajaksi Elis Ask oli saanut ruotsalaisen liikemiehen Per-Olof Ahlin, joka tunnetaan muotiliike KappAhlin perustajana. Promoottoritoimintaa vain harrastuksenaan pitänyt Ahl luotti kuitenkin Elis Askiin, jolle mm-ottelun järjestäminen oli erään unelman täyttymys. Ruotsalaisten tuella saatiin Davey Mooren manageri Willie Ketchum allekirjoittamaan sopimus MM-ottelusta Helsingin Olympiastadionilla 17. elokuuta 1962 eli Askin oman EM-ottelun vuosipäivänä. [5]
Mäki asui Askin kotona Helsingissä ja aloitti valmistautumisen Kumpulan maauimalaan perustetussa kesäharjoittelukeskuksessa, mukana olivat myös muut Elis Askin ammattilaistallin nyrkkeilijät: Mauri Backman, Pekka Kokkonen, Ilkka Koski ja Risto Luukkonen. Davey Moore saapui Helsinkiin 2. elokuuta, jolloin häntä oli lentoasemalla vastassa muun muassa näyttelijä Pirkko Mannola. Varsinainen harjoittelukeskus avattiin nykyisen jäähallin paikalla sijainneelle Jäästadionille 5. elokuuta. Moore ei kuitenkaan suostunut harjoittelemaan kuin sisätiloissa, mutta suomalaiset jatkoivat jäästadionilla. Mäen ja Mooren kohtaamisesta muodostui Suomen oloissa valtava mediatapahtuma, josta valmistui myös T. J. Särkän tuottama dokumenttielokuva Mäki Moore maailmanmestaruus.[6]
Ottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perjantai-iltana järjestetyn ottelutapahtuman nyrkkeilykehä oli pystytetty Olympiastadionin keskikentälle, jonka ympärillä olivat yleisölle tarkoitetut istumapaikat. Kaikkiaan katsojia oli stadionilla 23 463, joukossa myös lukuisia kutsuvieraita. Ottelun tuomariksi oli saapunut kokenut amerikkalainen Barney Ross, joka oli ensimmäiset ammattilaisottelunsa tuominnut jo vuonna 1940.[7]
Ennen pääottelua Olympiastadionilla käytiin neljä kamppailua; kärpässarjassa Risto Luukkonen tyrmäsi Skotlannin Jackie Brownin neljännessä erässä, välisarjassa Mauri Backman saavutti pistevoiton Trinidad & Tobagoa edustaneesta Boswell St. Louisista, raskaassa keskisarjassa Pekka Kokkonen puolestaan hävisi pisteillä Yhdysvaltain Eddie Cottonille ja raskaassa sarjassa Ilkka Koski voitti Ruotsin Lars Norlingin niin ikään pisteillä.
Itse MM-ottelussa ei Mäellä ollut mahdollisuuksia kokenutta amerikkalaista vastaan, vaikka suomalaislehdistö arveli Mooren kärsivän kolean syysillan olosuhteista. Amerikkalainen nyrkkeilylehti Boxing News puolestaan vastasi otteluraportissaan sarkastisesti Mooren joutuneen olemaan kehässä niin lyhyen aikaa, ettei kylmyys ehtinyt vaikuttamaan. Ottelun ensimmäisessä erässä "Musta nukuttaja" -lempinimellä tunnettu Moore keskittyi lähinnä tarkkailemaan Mäen otteita ja antoi hänen lyödä muutamia kevyitä iskuja. Tasaisen ensimmäisen erän jälkeen Moore lisäsi tempoa ja Mäki joutui välittömästi puolustuskannalle, aktiivisen vastustajan hankittua henkisen yliotteen. Mäki teki nopeasti virheen laskemalla suojauksensa ja näin Moore saa perille lujan oikean koukun, joka pudottaa suomalaisen kanveesiin. Luvunlaskun jälkeen ottelua jatketaan, mutta Moore lyö Mäen jälleen nopeasti kaksi kertaa lattiaan, jolloin kehätuomari Ross lopettaa ottelun ajassa 2.45. 15-eräiseksi suunniteltu kohtaaminen päättyy näin jo toisessa erässä. Mäki laihdutti kuukauden aikana seitsemän kiloa ja kertoi olleensa miltei irti maasta ottelupäivän aamuna. Itseluottamusta kyllä riitti, sillä hän meni samana päivänä kihloihin morsiamensa Raijan kanssa. [5]
Ottelun jälkeen järjestettiin vielä juhlaillallinen, jossa Mäen ja Mooren lisäksi olivat paikalla muun muassa Elis Ask sekä ottelun tuomari Barney Ross ja lukuisa määrä aikansa merkkihenkilöitä.
Vuoden 2016 elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäen MM-ottelusta ja siihen valmistautumisesta kertova Juho Kuosmasen ohjaama elokuva Hymyilevä mies sai ensi-iltansa toukokuussa 2016 Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa. Se voitti myös elokuvajuhlien kakkossarjan pääpalkinnon.[8] Elokuvassa Mäkeä esittää näyttelijä Jarkko Lahti.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ahola, Veikko & Mäkelä, Pekka (toim.): Kilpakenttien sankarit 3, Tammi 1993. ISBN 951-30-8902-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tatli ottelee WBA-liiton maailmanmestaruudesta! 12.7.2014. Yle Urheilu. Viitattu 14.1.2015.
- ↑ Davey Moore (Arkistoitu – Internet Archive) Sports Reference. Viitattu 14.1.2015.
- ↑ Davey Moore BoxRec. Viitattu 14.1.2014.
- ↑ Olli Mäki ei katunut jääräpäisyyttään: ”Ei olympiamitalia voi syödä” 8.9.2006. Yle Urheilu. Viitattu 14.1.2015.
- ↑ a b Kehän Sankarit Ilmo Lounasheimo
- ↑ Mäki Moore maailmanmestaruus (1962) Elonet kansallisfilmografia. Viitattu 14.1.2015.
- ↑ Barney Ross BoxRec. Viitattu 14.1.2015.
- ↑ Cannesissa palkitun Hymyilevä mies -elokuvan ohjaaja Ylelle: "Todella hyvältä tuntuu" 21.5.6. Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2016.
- ↑ Suomalainen nyrkkeilylegenda valkokankaalle Cannesissa 9.5.2014. Yle Uutiset. Arkistoitu 11.5.2014. Viitattu 14.1.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Davey Moore vs. Olli Maeki BoxRec
- Olli Mäen ja Davey Mooren MM-ottelu Yleisradio