Myrkkynääpikkä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Myrkkynääpikkä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Agaricales
Heimo: Hymenogastraceae
Suku: Nääpikät Galerina
Laji: marginata
Kaksiosainen nimi

Galerina marginata
(Batsch) Kühner[1]

Katso myös

  Myrkkynääpikkä Wikispeciesissä
  Myrkkynääpikkä Commonsissa

Myrkkynääpikkä (Galerina marginata) on erityisesti havupuiden kannoilla viihtyvä tappavan myrkyllinen lahottajasienilaji.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrkkynääpikän jalassa on valkeita silkkisäikeitä.
Myrkkynääpikän itiöitä mikroskooppikuvassa.

Myrkkynääpikkä on pienikokoinen ja kellertävänruskea sieni. Sen 1–5 cm leveä, keskuskohoumallinen lakki on nuorena puolipallomainen, mutta vanhemmiten laakenee ja muotoutuu lopulta kartiomaiseksi. Lakki on kosteusmuuntuva: kuivana se on vaalean kellanruskea ja kosteana se voi olla kuultavan tummanruskea. Lakin reunat ovat läpisäteiset. Heltat ovat tiheät, tasatyviset ja vaaleanruskeat. Jalka on 2–7 cm pitkä, hento ja tasapaksu. Nuoren sienen jalassa on selvä rengas, joka kuitenkin kuihtuu nopeasti. Jalan pohjaväri on ruskea, mutta varsinkin tyveltä, renkaan alapuolelta, jalka on valkean silkkisäikeinen. Jalan tyvi tummenee kosketeltaessa. Sieni tuoksuu heikosti jauholta.

Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrkkynääpikkä kasvaa syys-marraskuussa enimmäkseen havupuiden kannoilla, lahoavalla puuaineksella tai hakkuuaukealla, joskus puutarhoissa ja puistikoissa. Joskus sientä voi löytää myös lehtipuulta. Se on hyvin yleinen koko Suomessa paljakka-alueita lukuun ottamatta.

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrkkynääpikkä sisältää amatoksiineja, samoja solumyrkkyjä kuin valko- ja kavalakärpässieni, joskin jonkin verran vähemmän. Myrkky vaurioittaa maksaa, suolistoa ja munuaisia, ja saattaa pahimmassa tapauksessa tappaa. Myrkytysoireita ovat pahoinvointi, oksentelu, maha- ja suolistovaivat ja vetinen ripuli. Keittäminen ei poista sienen myrkkyjä. Sienen myrkyt ovat amanitiinit.

Samannäköisiä lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrkkynääpikkä muistuttaa erehdyttävästi koivunkantosientä, joka on erinomainen ruokasieni. Koivunkantosieni on kookkaampi ja tukevampi kuin myrkkynääpikkä, ja sen jalka on renkaan alapuolelta ruskeasuomuinen eikä valkean silkkisäikeinen. Koivunkantosieni kasvaa yleensä lehtipuun lahokannolla, ja sen tuoksu on miellyttävän mausteinen eikä jauhomainen.[2][3]

Myrkkynääpikkä muistuttaa myös jonkin verran kuusilahokkaa, joka on hyvä ruokasieni. Kuusilahokan jalka on renkaaton, yläosasta valkeankellertävä ja tyvestä ruosteenruskea, kun taas myrkkynääpikän jalka on pohjaväriltään ruskea, renkaallinen ja renkaan alapuolelta valkean silkkisäikeinen. Kuusilahokan tuoksu on heikosti ummehtunut ja muistuttaa maakellaria eikä jauhoja.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Galerina marginata (Batsch) Kühner gbif.org. Viitattu 29.11.2020.
  2. Myrkkynääpikkä Ruokavirasto. Viitattu 16.1.2020.
  3. Koivunkantosieni LuontoPortti.
  4. Kuusilahokka LuontoPortti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]