Myrkkyliljakasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Myrkkyliljakasvit
Vuorimyrkkylilja (Colchicum alpinum)
Vuorimyrkkylilja (Colchicum alpinum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Yksisirkkaiset Lilianae
Lahko: Liliales
Heimo: Myrkkyliljakasvit Colchicaceae
de Candolle, nom. cons.
Synonyymit
  • Bulbocodiaceae R. A. Salisbury
  • Burchardiaceae Takhtajan
  • Merenderaceae Mirbel
  • Uvulariaceae Kunth, nom. cons.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Myrkkyliljakasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Myrkkyliljakasvit Commonsissa

Myrkkyliljakasvit (Colchicaceae) on kasviheimo koppisiemenisten Liliales-lahkossa, jonka tunnetuimmat edustajat ovat liljakasvit (Liliaceae).

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrkkyliljakasvien aineenvaihduntatuotteita ova flavonit. Lehdissä on tavallisesti vahva keskisuoni, ja kanta on tuppimainen. Kukintotyyppi vaihtelee tai kukat sijaitsevat lehtihangoissa. Kehälehdet ovat tyven poikkileikkaukseltaan U:n muotoisia (nupussa kukin niistä sulkee sisäänsä heteen) ja ovat toisinaan yhtyneet toisiinsa. Siitepölyhiukkasessa on paksu seksiinikerros. Emilehdet ovat erillisiä ja vartalollisia tai yhteen kasvaneita, jolloin vartalo on enemmän tai vähemmän haarova tai luotti on liuskainen. Kussakin emilehdessä on kaksi tai paljon kaksikalvoisia siemenaiheita. Hedelmä on liiteluomainen kota ja sisältää pyöreitä siemeniä. Niissä on uloke (strofioli), mehevä kuori tai vaippa (arillus). Alkio on pieni.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrkkyliljakasveja tavataan eri puolilla maapalloa lauhkeilta alueilta tropiikkiin; Etelä-Amerikasta ne puuttuvat.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrkkyliljakasvien heimoon kuuluu 15 sukua, joissa on yhteensä 245 lajia. Ne yhdistellään kolmeksi alaheimoksi, jotka puolestaan jakautuvat useaan tribukseen.[3]

  • 1. Alaheimo Uvularioideae käsittää juurakollisia ruohoja, joilla on kaksirivinen lehtiasento, sarjamainen kukinto tai yksittäiset kukat; kukat ovat kellomaisia ja riippuvia, hedelmä kota tai marja. Sukuja alaheimossa on kaksi, lajeja 15, joista kymmenen suvussa Disporum ja viisi kielokkien (Uvularia) suvussa.
  • 2. Burchardioideae-alaheimon kasveilla on kukissaan laakea tai suppilomainen kehä. Alaheimossa on kaksi tribusta:
    • 2.1. Burchardieae sisältää vain yhden viisilajisen suvun Burchardia, joka kasvaa Australiassa. Sen lajeilla on turvonneella tyvellään paperimaisia suomuja, kierteinen lehtiasento, sarjamainen ja lehdellinen kukinto, liiteluomainen kota-hedelmä ja vaihtelevasti kulmikkaat siemenet.
    • 2.2. Tripladenieae-tribuksessa on kolme australialaista ja uusiguinealaista sukua, joissa on vain viisi lajia. Ne ovat juurakollisia ruohoja, joskus puutuneita, ja niiden lehdet ovat kahdessa rivissä, kukinnot sarjamaisia tai kukat ovat yksittäin.
  • 3. Colchicoideae-alaheimon kasvit ovat tyveltään turvonneita ja suomuisia ruohoja, jotka sisältävät alkaloideja. Lehdet ovat kierteisesti, kukinto terttumainen tai kukat ovat yksittäin, ja heteiden tyvellä on mesiäinen. Yhdeksän sukua ja 210 lajia kasvavat Vanhassa maailmassa. Tribuksia on kolme:
    • 3.1. Colchiceae-tribus käsittää viisi sukua, joissa on 170 lajia. Runsaslajisin suku on myrkkyliljat (Colchicum), jossa on lajeista peräti 150. Keijunliljat (Gloriosa) ovat kärhimäisten lehtien avulla kiipeileviä köynnöksiä, ja niiden kukat ovat vastakohtaisia vartalon asemasta johtuen. Eräät tribuksen lajit ovat juurakollisia, eräillä lehdet ovat kiehkuroissa, eräillä on lyhytruotiset ja tupettomat lehdet, eräiden kehälehdet ovat yhteen kasvaneita, joillakin on kukassaan mesiäisiä ja joillakin hedelmänä liiteluomainen kota. Lyhtyliljoilla (Sandersonia) on varressaan putkiloita. Tribuksen kasvit kasvavat Afrikassa, Euroopassa ja Keski-Aasiasta trooppiseen Kaakkois-Aasiaan ulottuvalla alueella.
    • 3.2. Tribuksessa Iphigenieae on kaksi sukua ja kymmenen lajia, joista yhdeksän suvussa Iphigenia. Tribus on levinnyt Vanhan maailman tropiikkiin ja Etelä-Afrikkaan. Kukat sijaitsevat yksittäin eikä niissä ole mesiäisiä.
    • 3.3. Anguillarieae-tribuksen kasveilla on terttumainen tai tähkämäinen kukinto, jossa ei ole tukilehtiä. Eräillä lajeilla kehälehdet ovat kasvaneet yhteen. Hedelmä on liiteluomainen kota. Sukuja on vain kaksi, lajeja 38 Afrikassa ja Australiassa. Suvussa Wurmbea lajeista on 37, Anguillaria on yksilajinen.[4]

Myrkkyliljakasvisuvut:[5]

  1. Baeometra Endlicher
  2. Burchardia R. Brown
  3. Camptorrhiza E. P. Phillips
  4. Colchicum L. – myrkkyliljat, sisältää kehdokit eli kehtoliljat Androcymbium sekä virvaliljat Bulbocodium
  5. Disporum Salisbury
  6. Gloriosa L. – keijunliljat, sisältää kiertoliljat Littonia
  7. Hexacyrtis Dinter
  8. Iphigenia Kunth
  9. Kuntheria Conran & Clifford
  10. Neodregea C. H. Wright
  11. Onixotis Rafinesque
  12. Ornithoglossum Salisbury
  13. Sandersonia Hooker – lyhtyliljat
  14. Schelhammeria R. Brown
  15. Tripladenia D. Don
  16. Uvularia L. – kielokit
  17. Wurmbea Thunberg

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens 2001 –, viittaus 28.1.2015.
  2. Stevens 2001 –, viittaus 28.1.2015.
  3. Stevens 2001 –, viittaus 28.1.2015.
  4. Stevens 2001 –, viittaus 28.1.2015.
  5. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/genera/colchicaceaegen.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]