Mykola Pymonenko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Omakuva

Mykola Kornylovytš Pymonenko (ukr. Микола Корнилович Пимоненко, ven. Николай Корнилович Пимоненко, Nikolai Kornilovitš Pimonenko; 21. maaliskuuta (J: 9. maaliskuuta) 1862 Kiova - 8. huhtikuuta (J: 26. maaliskuuta) 1912 Kiova) oli ukrainalainen realistinen taidemaalari.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykola Pymonenko syntyi Kiovassa vuonna 1862. Hän oli ikonimaalari Kornilo Pymonenkon poika. Hän opiskeli Kiovan piirustuskoulussa vuosina 1878-1882 ja sen jälkeen Keisarillisessa taideakatemiassa Pietarissa vuosina 1882-1884, jossa hänen opettajiinsa kuului Volodymyr Orlovski. Opintojen jälkeen hän opetti Kiovan piirustuskoulussa vuosina 1884-1900 ja sen jälkeen Kiovan taidekoulussa vuosina 1900-1906. Kazimir Malevitš kuului hänen oppilaisiinsa.

Hän osallistui Etelä-Venäjän taiteilijayhdistyksen näyttelyihin vuosina 1891-1896 ja vuodesta 1893 alkaen Vaeltajien näyttelyihin, joihin hän liittyi muodollisesti vuonna 1899. Vuonna 1904 hänestä tuli Keisarillisen taideakatemian jäsen.

Pymenenko kuoli Kiovassa vuonna 1912 ja hänet haudattiin Lukjanovin hautausmaalle.

Pymenenkolle omistettu museo sijaitsee Maljutjankan kylässä lähellä Kiovaa[1].

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pymonenko teki yli 700 laatukuvaa, maisemamaalausta ja muotokuvaa, joista useista on tehty postikortteja. Hän kuvasi uskollisesti ukrainalaisen elämän eri puolia. Hänen teoksistaan voidaan mainita Torilla (1898), Fanatismin uhri (1899), Ennen myrskyä (1906) tai Hopak (1908).

Pymonenko kuvitti myös Taras Ševtšenkon runoja ja osallsitui 1890-luvulta Kiovan Pyhän Vladimirin katedraalin freskojen maalaukseen.

Teoskuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mykola Pymonenko.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. (ukrainaksi)[1]
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: fr:Mykola Pymonenko