Muurahaisperhonen
| Muurahaisperhonen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Sinisiipiset Lycaenidae |
| Alaheimo: | Miletinae |
| Suku: | Liphyra |
| Laji: | brassolis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Liphyra brassolis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Muurahaisperhonen[1] (Liphyra brassolis) on harvinainen Etelä-Aasiassa ja Australiassa tavattava sinisiipisiin kuuluva perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erikoisennäköinen, tukevaruumiinen ja lyhytsiipinen perhonen. Siivet ovat laajalti tummanruskeat ja etusiivissä on koiraalla vähemmän, naaraalla enemmän oranssia väriä. Takasiivet ovat molemmilla sukupuolilla laajalti oranssit. Alapinnaltaan siivet ovat yläpintaa haaleammat. Siipien reunus on epäsäännöllisen mutkitteleva. Ruumis on päiväperhoselle epätyypillisen paksu ja muistuttaa enemmän monien rotevien yöperhosten ruumista. Siipiväli on 70–76 mm, mikä tekee muurahaisperhosesta maailman suurimman sinisiipislajin.[2][3]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muurahaisperhosta tavataan Intiasta Taka-Intian poikki, Filippiineille, Indonesiaan ja Australian pohjoisrannikkoa Queenslandiin saakka.
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muurahaisperhonen on alankosademetsien harvinainen perhoslaji, joka lentää sukulaistensa tapaan päivällä. Aikuisen perhosen imukärsä on surkastunut, eikä se nauti lainkaan ravintoa.[3]
Naaras munii munia yksitellen tiettyjen, ompelijamuurahaisten pesiä sisältävien puulajien oksanhankoihin. Munat kuoriutuvat noin kolme viikkoa myöhemmin. Toukan elämän varhaisvaiheita ei tunneta, mutta kolmannesta toukkavaiheesta alkaen toukka on muurahaisia saalistava peto. Se hankkiutuu Oecophylla smaragdina -muurahaislajin pesään, jossa se elää syöden muurahaisten toukkia ja yksittäisessä pesässä saattaa olla useita perhostoukkia. Toukan selkäpuolen paksu kilpi suojelee sitä muurahaisten puolustukselta ja ruumiin peräosan imukuppimaiset raajat kiinnittävät toukan tiukasti lehden pintaan. Syödessään toukka ojentaa päänsä kilven alta, sieppaa muurahaistoukan ja imee sen sisällön. Toukka on ahnas peto ja voi tuhota jopa kaikki pesän toukat. Myös kotelo muodostuu suojaan selkäkilven alle.[3][4]
Aikuinen perhonen kuoriutuu muurahaispesässä, mutta löysästi kiinnittyneiden ja tahmeapintaisten siipisuomujen vuoksi se selviytyy ulos pesästä muurahaisten hyökkäyksistä huolimatta. Siivet se oikaisee vasta pesän ulkopuolella.[3][4]
Taka-Intiassa perhosen toukkia käytetään ravintona muurahaisten ohessa.[5]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan varhaisvaiheiden ravintokasvia ei tunneta, mutta afrikkalaiset sukulaislajit elävät oksilla kasvavilla levillä. Kolmannen toukkavaiheen toukka on peto.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen (toim.): Perhosten lumo - Suomalainen perhostieto. Suomen Perhostutkijain Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6 s. 289–290
- ↑ http://lepidoptera.butterflyhouse.com.au/lyca/brassol.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d http://www.learnaboutbutterflies.com/Caterpillar%20-%20Liphyra%20brassolis.htm
- ↑ a b http://ngm.nationalgeographic.com/ngm/0306/feature6/zoom1.html
- ↑ http://lepidopteraresearchfoundation.org/journals/43/jrl_43_19_22.pdf[vanhentunut linkki]
|