Muinaisen Egyptin ruokakulttuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Egyptiläisiä viinirypäleitä. Maalaus Sennuferin haudassa.
Tyypillinen egyptiläinen ruoka-asetelma.

Tämä artikkeli käsittelee muinaisen Egyptin (3000 eaa. - 525 eaa.) ruokakulttuuria.

Muinaisessa Egyptissä tunnettiin yleisesti kaksi ruokajuomaa, viini ja olut. Olutta valmistettiin leivänpaloista, vedestä ja käyneistä taateleista, ja sitä juotiin pienistä savikulhoista.

Egyptissä 600-luvulla eaa. vieraillut kreikkalainen Herodotos kirjoittaa, ettei Egyptissä tunnettu viiniä. Nykyisen arkeologisen todistusaineiston valossa tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Viini oli suosituinta yläluokkien keskuudessa, ja se oli tavallinen ruokajuoma heidän illallisillaan ja suurissa juhlissa. Viiniä säilytettiin suurissa saviruukuissa, amforoissa.

Yleisin ruokalaji oli leipä, jota valmistettiin vehnästä ja ohrasta. Leipä oli aterioiden pääruokalaji, ja muita ruokia pidettiin lisukkeina. Leipä sisälsi paljon hiekkaa, ja osin siksi egyptiläisten hampaat olivat usein hyvin kuluneita.

Egyptissä ei tunnettu sokeria. Makeutusaineena käytettiin hunajaa, joka oli erittäin kallista ja siksi ainoastaan rikkaiden saatavissa.

Egyptiläisessä ruokakulttuurissa tavallisia olivat viikunat, taatelit, selleri, lehtisalaatti, lampaanliha, naudanliha ja sianliha. Tosin suhtautuminen sianlihan syöntiin vaihteli eri aikakausina; yleisesti ottaen se oli kiellettyä papistolta mutta ei tavalliselta kansalta.

Egyptiläiset söivät myös mm. linnunlihaa, esimerkiksi viiriäisen ja hanhen lihaa. Lintuja kasvatettiin lintutarhoissa, ja niitä lihotettiin pakkosyöttämällä niitä taikinalla.

Egyptiläisillä ei ollut tapana syödä ruokailuvälineillä, vaan ateriointi tapahtui käsin. Käsien huuhtomista varten egyptiläisillä oli aina ruokapöydässä vesivati.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pierre Montet; Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä