Montcornet’n taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Montcornet’n taistelu
Osa Taistelua Ranskasta toisessa maailmansodassa
Taistelumuistomerkki
Taistelumuistomerkki
Päivämäärä:

17. toukokuuta 1940

Paikka:

Montcornet, Ranska

Lopputulos:

Saksan voitto

Osapuolet

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa

Ranskan lippu Ranska

Komentajat

Natsi-Saksan lippu Heinz Guderian
Natsi-Saksan lippu Wolfram von Richthofen

Ranskan lippu Charles de Gaulle

Vahvuudet

Saksan 1. panssaridivisioona

Ranskan 4. panssaridivisioona

Tappiot

100 kaatunutta

14 kaatunutta
6 haavoittunutta
23 panssarivaunua
9 kadonnutta

Länsirintaman taistelut toisessa maailmansodassa Saarinmaa - Valesota - Alankomaiden valtaus - Belgian valtaus - Luxemburgin valtaus - Taistelu Ranskasta - Taistelu Britanniasta - Operaatio Attila/Operaatio Anton - Dieppe - Normandia - Dragoon - Market Garden - Hürtgen - Aachen - Ardennien taistelu (Nordwind)

Montcornet’n taistelu käytiin toisessa maailmansodassa 17. toukokuuta 1940 Montcornet’n kylässä eversti Charles de Gaullen komentaman Ranskan 4. panssaridivisioonan ja Saksan 1. panssaridivisioonan välillä. Taistelussa ranskalaiset onnistuivat ajamaan saksalaisjoukot pois kylästä, mutta joutuivat myöhemmin vetäytymään lähtöasemiinsa Saksan ilmavoimien ilmahyökkäysten ja tuen puutteen takiaselvennä.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa hyökkäsi 10. toukokuuta 1940 Alankomaihin, Belgiaan ja Ranskaan. Saksalaisten saatua läpimurron Sedanissa 13. toukokuuta ranskalaisjoukot joutuivat vetäytymään.

Eversti Charles de Gaulle määrättiin 11. toukokuuta Ranskan 4. panssaridivisioonan (ransk. 4e Division cuirassée) komentajaksi. Divisioonassa oli 5000 miestä ja 83 panssarivaunualähde?. De Gaulle päätti tehdä 17. toukokuuta divisioonalla vastahyökkäyksen strategisesti merkittävään Montcornet’hen, jonka kautta kulkivat tiet Reimsiin, Laoniin ja Saint-Quinteniin.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

17. toukokuuta 1940 kello 4.14 aamulla 4. panssaridivisioonan rykmentit saapuivat Montcornet’hen. Piiritettyään kylän keskipäivään mennessä Ranskan Char B1 -vaunut joutuivat saksalaisten panssarien ja 3,7 cm Pak 36 -panssarintorjuntatykkien maaleiksi. Lukuisia B1-vaunuja menetettiin, kun ne piti hylätä polttoaineen loputtua ja toisten upottua suohon.

De Gaulle määräsi jalkaväen tuhoamaan Saksan puolustuspesäkkeet Chivressä ja Char D2 -vaunut turvaamaan Clermont-les-Fermesin. Kello 16 de Gaulle määräsi uuden hyökkäyksen Montcornet’hen, mutta panssaroidut ryhmätselvennä eivät olleet saaneet yksityiskohtaisia karttoja hyökkäysalueesta ja ne joutuivat 8,8 cm Flak 18 -ilmatorjuntatykkien tuleen, jolloin hyökkäys ei saavuttanut tavoitteita. Kello 18 Saksan ilmavoimien lentokoneiden hyökätessä 4. panssaridivisioonan piti vetäytyä lähtöalueelle.

Taistelun tulos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskalaiset menettivät 23 panssarivaunua hyökkäyksessä ja saksalaiset menettivät 100 miestä kaatuneina.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Horne, Alistair: To Lose a Battle France 1940, s. 489-496. Lontoo: Penguin Books, 1990. ISBN 978-0-141-03065-4. (englanniksi)
  • Goutard, Colonel A.: The Battle of France 1940, s. 191-192. Lontoo: Frederick Müller Limited, 1958. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Battle of Montcornet