Miss Jean Brodien parhaat vuodet
Miss Jean Brodien parhaat vuodet | |
---|---|
The Prime of Miss Jean Brodie | |
![]() |
|
Ohjaaja | Ronald Neame |
Käsikirjoittaja |
James Cresson Robert Fryer |
Perustuu | Muriel Sparkin romaaniin |
Tuottaja | Jay Presson Allen |
Säveltäjä | Rod McKuen |
Kuvaaja | Ted Moore |
Leikkaaja | Norman Savage |
Pukusuunnittelija | Elizabeth Haffenden |
Pääosat |
Maggie Smith Robert Stephens Pamela Franklin |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
![]() |
Tuotantoyhtiö | 20th Century Fox |
Levittäjä |
20th Century Studios Netflix |
Ensi-ilta |
![]() ![]() |
Kesto | 116 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | 2 760 000 USD |
Tuotto |
3 000 000 USD[1] (USA / Kanada) |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Miss Jean Brodien parhaat vuodet (engl. The Prime of Miss Jean Brodie) on Ronald Neamen ohjaama brittiläinen draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 1969. Jean Brodien nimiroolin näyttelee Maggie Smith, joka sai Oscar-palkinnon ja BAFTA-palkinnon roolisuorituksestaan.[2] Jean Brodie oli myös Smithin läpimurtorooli. Muissa rooleissa näyttelevät muun muassa Robert Stephens ja Pamela Franklin, joka tekee elokuvassa uransa tärkeimpiä rooleja.
Miss Jean Brodien parhaat vuodet perustuu Muriel Sparkin samannimiseen romaaniin vuodelta 1961.[3][2][4] Miss Jean Brodien parhaat vuodet sijoittuu vuoden 1932 Edinburghiin, missä naimaton vapaamielinen Jean Brodie työskentelee historianopettajana Marcia Blaine -nimisessä tyttökoulussa. Hän ei kuitenkaan välitä opetussuunnitelmasta vaan opettaa romantiikkaa, taidetta ja fasismia. Miss Jean Brodien parhaat vuodet oli osallisena myös vuoden 1969 Cannesin elokuvajuhlilla, missä elokuva oli ehdolla Kultaiseen palmuun.[5][4]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edinburghissa vuonna 1932 neiti Jean Brodie (Maggie Smith) opettaa koulutytöille maailmasta omalla tavallaan taiteen, fasismin ja romantiikan alalla. Vaikka hänellä on suuri vaikutus oppilaisiinsa, ei koulun tiukka johto juuri arvosta hänen vapaamielistä opetussuunnitelmaansa. Kun yksi oppilaista vie mentorinsa elämänfilosofian liian pitkälle, huojuu Brodien vakaumus pahemman kerran. Häntä alkaa uhata romahdus sekä ammatillisesti että yksityiselämässä.
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maggie Smith | … | Jean Brodie |
Robert Stephens | … | Teddy Lloyd |
Pamela Franklin | … | Sandy |
Gordon Jackson | … | Gordon Lowther |
Celia Johnson | … | Neiti Mackay |
Diane Grayson | … | Jenny |
Jane Carr | … | Mary McGregor |
Shirley Steedman | … | Monica McLaren |
Lavinia Lang | … | Emily Carstairs |
Antoinette Biggerstaff | … | Helen McPhee |
Margo Cunningham | … | Neiti Campbell |
Isla Cameron | … | Neiti McKenzie |
Rona Anderson | … | Neiti Lockhart |
Ann Way | … | Neiti Gaunt |
Molly Weir | … | Neiti Allison Kerr |
Helena Gloag | … | Neiti Ellen Kerr |
Heather Seymour | … | Clara |
Näyttelijäkaartissa on kaksi avioparia: Maggie Smith ja Robert Stephens, ja Gordon Jackson ja Rona Anderson.
Tausta ja tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miss Jean Brodien parhaat vuodet -romaanista Jay Presson Allen sovitti näytelmän, joka avattiin Lontoossa vuonna 1966. Tällöin Jean Brodien roolissa oli Vanessa Redgrave. Maggie Smithille ensimmäisenä tarjottiin Jean Brodien roolia näytelmään, mutta joutui kieltäytymään elokuvasitomusten takia.[4] Kun elokuvan tuotanto alkoi, neiti Brodien roolia tarjottiin ensimmäiseksi Vanessa Redgravelle.[4] Tällä kertaa Redgravella oli työsitoumuksia ja kieltäytyi; Smith otti roolin, jota hänelle oli alun perin tarjottukin.[4]
Broadwaylle näytelmä siirtyi vuonna 1968, jolloin nimiroolin esitti Zoe Caldwell.[4] Caldwell voitti roolisuorituksestaan Tony-palkinnon.[4] Broadwaylla Jean Brodie avattiin Helen Hayes Theaterissa 16. tammikuuta ja sitä esitettiin 379 näytöstä.[4] Elokuva on myös filmatisoitu televisioon 7-osaisena televisiosarjana vuonna 1978; tällöin Geraldine McEwan näytteli nimiroolin.[4]
Jay Presson Allen laati myös käsikirjoituksen elokuvaan Muriel Sparkin alkuperäisen teoksen ja oman näytelmäsovituksensa pohjalta.[4] Elokuva kuvattiin lähinnä Skotlannin Edinburghissa, mutta kohtauksia otettiin myös Lontoossa ja Pinewood Studiosilla Buckinghamshiren Iver Heathissa.[4] Elokuvan budjettina oli 2,7 miljoonaa dollaria.[6][4]
Julkaisu ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miss Jean Brodien parhaat vuodet sai ensi-iltansa kotimaassaan Isossa-Britanniassa 24. helmikuuta vuonna 1969.[4] Yhdysvalloissa elokuva julkaistiin 2. maaliskuuta 1969 New Yorkissa.[4][7] Suomessa elokuva sai ensi-illan 29. elokuuta 1969.[3][4] Tuotantoyhtiönä toiminut 20th Century Fox myös toimi elokuvan jakelijana.[3][4]
Ilmestymisensä aikaan elokuva sai kiitettävää palautetta kriitikoilta. Rotten Tomatoes -sivustolla elokuvalla on 88 prosentin "tuore" arvosana, joka perustuu kuuteentoista arvosteluun.[8] Internet Movie Databasessa elokuvalla on 7,7 tähteä kymmenestä.[4]
Rod McKuen oli ehdolla Oscar-palkintoon parhaasta laulusta "Jean", josta tuli Oliverin esittämänä suuri hitti syksyllä 1969.[4]
Palkinnot ja palkintoehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkinnot ja palkintoehdokkuudet | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Palkinto | Kategoria | Ehdokas | Tulos |
1969 | Cannesin elokuvajuhlat: Kultainen palmu | Paras elokuva | Ronald Neame | Ehdokkuus |
1970 | Oscar-palkinto | Paras naispääosa | Maggie Smith | Voitto |
Paras laulu (laulusta "Jean") | Rod McKuen | Ehdokkuus | ||
BAFTA-palkinto | Paras naispääosa | Maggie Smith | Voitto | |
Paras naissivuosa | Celia Johnson | Voitto | ||
Paras naissivuosa | Pamela Franklin | Ehdokkuus | ||
Golden Globe | Paras kappale (laulusta "Jean") | Rod McKuen | Voitto | |
Paras draamaelokuva | James Cresson | Ehdokkuus | ||
Paras naispääosa (draama) | Maggie Smith | Ehdokkuus | ||
National Society of Film Critics -palkinto | Paras naispääosa | Maggie Smith | Ehdokkuus | |
Writers Guild of America -palkinto | Paras pohjautuva käsikirjoitus | Jay Presson Allen | Ehdokkuus | |
Laurel-palkinto | Parhain dramaattinen roolisuoritus | Maggie Smith | Ehdokkuus | |
National Board of Review -palkinto | Vuoden 10 parasta elokuvaa | James Cresson | Voitto | |
Paras naissivuosa | Pamela Franklin | Voitto |
DVD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
20th Century Fox julkaisi elokuvan DVD:lle Yhdysvalloissa 6. heinäkuuta vuonna 2004.[2] Isossa-Britanniassa Acorn Media julkaisi elokuvan DVD:lle heinäkuussa vuonna 2010.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Solomon s. 231. Big Rental Films of 1969, Variety, 7. tammikuuta 1970 s. 15.
- ↑ a b c The Prime of Miss Jean Brodie (1969) allmovie.com. Allmovie.com. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Prime of Miss Jean Brodie, The (1969) elonet.fi. Elonet.fi. Viitattu 13.2.2013. (suomeksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Miss Jean Brodien parhaat vuodet (1969) imdb.com. IMDB.com. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
- ↑ THE PRIME OF MISS JEAN BRODIE festival-cannes.com. Festival-cannes.com. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Solomon, Aubrey (1989). Twentieth Century Fox: A Corporate and Financial History. Lanham, Maryland: Scarecrow Press. s. 256. ISBN 978-0-8108-4244-1.
- ↑ THE PRIME OF MISS JEAN BRODIE (1969) tcm.com. TCM.com. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
- ↑ The Prime of Miss Jean Brodie (1969) rottentomatoes.com. Rottentomatoes.com. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miss Jean Brodien parhaat vuodet Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Miss Jean Brodien parhaat vuodet Elonetissä.
- Miss Jean Brodien parhaat vuodet AllMoviessa. (englanniksi)
- Miss Jean Brodien parhaat vuodet TCM Movie Databasessa (englanniksi)
- Miss Jean Brodien parhaat vuodet Rotten Tomatoesin sivuilla (englanniksi)