Mimmi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mimmi
Nimipäivä  
– suomenkielinen 26. toukokuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia Mimma, Mimmu
Vastineita eri kielissä Mimi
Nimen alkuperä Vilhelmiina, Jemina tai Maria

Mimmi on suomalainen naisen etunimi, jonka katsotaan yleensä perustuvan nimeen Vilhelmiina. Mimmi on voinut paikoin kehittyä myös Jeminasta. Mimmin nimipäivää on vietetty vuodesta 1951 lähtien 26. toukokuuta.[1]

Mimmi-nimi on ollut Suomessa käytössä 1800-luvun loppupuolelta alkaen, ja se on ollut siitä lähtien yleinen koko maassa.[2] Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Mimmin on vuoden 2019 loppuun mennessä saanut etunimekseen mukaan 1 371 naista.[3] Mimmi esiintyy toisinaan myös epävirallisena nimenä, esimerkiksi Emilian tai Mirjan lempinimenä.[4]

Suomen lisäksi Mimmi tunnetaan Ruotsissa. Siellä nimen lähtökohtana on pidetty Mariaa ja sen ranskalaista kutsumamuotoa Mimi. Yhtä hyvin Mimmi voi kuitenkin viitata Vilhelminaan tai muihin mi-tavun sisältäviin nimiin.[5]

Mimmi ja mimmi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etunimestä Mimmi on 1900-luvulla kehittynyt arkityylinen sana mimmi, joka tarkoittaa naista tai tyttöä.[6] Esimerkiksi jalkapallopiireissä on jo vuosikymmeniä puhuttu mimmiliigasta eli naisjoukkueiden sarjasta.[7][8] Myös kevyestä chick lit -kirjallisuudesta on joskus käytetty leikkisää suomennosta mimmikirjallisuus.[9]

Tunnettuja Mimmejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja Mimmyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mimmy Leino, o.s. Hellsten (1854–1921), näyttelijä, Benjamin Leinon puoliso

Kuvitteellisia Mimmejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 114, 161. Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6.
  2. Etunimet, s. 161.
  3. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 26.5.2021.
  4. Etunimet, s. 73, 162.
  5. Otterbjörk, Roland: Svenska förnamn. Kortfattat namnlexikon, s. 179. Tredje upplagan. Solna: Esselte studium, 1985. ISBN 91-24-29961-8.
  6. Närhi, Eeva Maria: Etunimet Suomen nimikäytännössä ja lain kourissa Kielikello. 2/1992. Viitattu 9.7.2015.
  7. Karttunen, Kaarina: Nykyslangin sanakirja. Hakusana mimmiliiga. Porvoo: WSOY, 1979. ISBN 951-0-09050-6.
  8. Kielitoimiston sanakirja (hakusana mimmiliiga) 2017. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.2.2017.
  9. Eronen, Riitta: Chick lit Kielikello. 3/2013. Viitattu 11.2.2017.