Mikko Terho
Mikko Terho (19. heinäkuuta 1874 Virolahti – 28. kesäkuuta 1937 Savitaipale) oli suomalainen opettaja ja heimoaktivisti.[1][2][3][4]
Mikko Terho valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista vuonna 1899. Terho oli mukana seminaarin oppilaiden järjestäessä kirjastoja Karjalan rajapitäjiin ja teki niiden sijoitusten yhteydessä monia matkoja näille rajaseuduille. Hän oli opettajana Virolahdella Orslahden koulussa 1899–1900 ja Virojoen koulussa 1900–1917. Suomen sisällissodan alettua 1918 Terho liittyi valkoiseen armeijaan, otti osaa Antrean rintamalla Karisalmen ja Kavantsaaren taisteluihin ja toimi sodan loppuvaiheissa sotilasruokalan johtajana. Kun Repolan ja Porajärven kunnat Suomen itsenäistyttyä halusivat liittyä Suomeen, Terho sai syksyllä 1918 valtioneuvostolta määräyksen mennä järjestämään näiden kuntien asioita suomalaisen mallin mukaan. Terho toimi kevääseen 1919 saakka Repolan retkikunnan esikuntapäällikkönä ja sai sitten keväällä 1919 määräyksen lähteä Porajärvelle. Porajärven valtauksen jälkeen Terho toimi Porajärven piirin nimismiehenä siihen saakka, kunnes Tarton rauhassa Repola ja Porajärvi palautettiin takaisin Venäjän yhteyteen.[1][2][3][4]
Terho siirtyi tämän jälkeen Kieltolakiliiton palvelukseen kahden vuoden ajaksi. Vuosina 1922-1925 Terho oli kouluhallituksen määräyksestä valistuskonsulenttina Raja-Karjalassa. Kevääseen 1925 mennessä Terho oli perustanut kymmeniä opintokerhoja Raja-Karjalan alueelle. Hänen toimestaan perustettiin Impilahden kansanopistolla 6. kesäkuuta 1925 Raja-Karjalan Sivistysliitto. Syksyllä 1925 Terho valittiin Savitaipaleen Karhulan koulun opettajaksi ja vuonna 1926 hän siirtyi Savitaipaleen Hämäläisen koulun opettajaksi.[1][2][3][5][4]
Terho toimi puhujana juhlatilaisuuksissa ja johtajana kotiopintokerhoissa sekä kirjoitti Raja-Karjalan asioista eri lehtiin, muun muassa Toukomies-lehteen. Hän oli Karjalan Sivistysseuran ainaisjäsen.[1] [4]
Mikko Terho kuoli 62-vuotiaana kesäkuussa 1937 Savitaipaleella pitkän sairauden jälkeen. Hänet haudattiin Virolahden hautausmaalle.[3]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Piirteitä Virolahden säästöpankin toiminnasta 1876-1926: liiketaulukkoja viimevuosikymmeniltä, laatijat Mikko Terho ja Martta Seppä. Virolahden säästöpankki, Kouvola 1926
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Opettaja Mikko Terho, Maaseutu, 01.07.1937, nro 70, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.07.2024
- ↑ a b c Päivästä päivään. 60 v. täytti..., Helsingin Sanomat, 23.07.1934, nro 194, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.07.2024
- ↑ a b c d Opettaja Mikko Terho, Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 16.07.1937, nro 28, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.07.2024
- ↑ a b c d Kuolleita karjalaisia ja heimoystäviä, Viena-Aunus, 14.08.1937, nro 8, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.07.2024
- ↑ Kaksi vuosikymmentä rajakarjalaista sivistystyötä. Raja-Karjalan Sivistysliitto 20-vuotias, Laatokka, 15.06.1945, nro 135, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.07.2024