Mikko Saarenpää
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Mikko Saarenpää (2. tammikuuta 1853 – 6. maaliskuuta 1914 Jalasjärvi)[1] oli suomalainen maallikkosaarnaaja ja virsirunoilija, joka vaikutti lestadiolaisessa liikkeessä. Saarenpää oli 1800-luvun lopussa syntyneen uusherätyksen käynnistäjiä yhdessä Pietari Hanhivaaran ja Fredrik Paksuniemen kanssa.[2]
Vuonna 1896 lestadiolaisten keskuudessa syntyi voimakas heräysliike, jonka myötä Saarenpäästä tuli uusherännäiden merkittävimpiä johtohahmoja. Saarenpää saarnasi eri puolilla Suomea ja teki kaksi matkaa amerikansuomalaisten siirtolaisten keskuuteen Pohjois-Amerikkaan. Saarenpää oli myös käynnistämässä lestadiolaisen liikkeen ulkomaista lähetystyötä.[3] Lisäksi Saarenpää sanoitti virsiä ja lauluja, joita on mukana Siionin lauluissa.[4]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mikko Saarenpään kirjoituksia 3. Oulu: Oma Kanta, 1914.
- Kokoelma Mikko Saarenpään kirjoituksia 1. Turku: Suomen Lähetysseura, 1927.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virkkala, Oiva: Mikko Saarenpää ja lestadiolainen ”uusi herätys”. O. Virkkala.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mikko Saarenpään kuolinilmoitus. Vaasa, 7.3.1914, nro 27, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2023.
- ↑ Lestadiolaisuuden syntyminen Uusheräyksen keskusliitto. Viitattu 20.10.2023.
- ↑ † Mikko Saarenpää. Kotimaa, 9.3.1914, nro 28, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2023.
- ↑ Saarenpää, Mikko Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2023.
| ||||||||||||||||||||||