Mikko Kammari
| Mikko Kammari | |
|---|---|
 Mikko Kammarin hautakivi Moskovassa Novodevitšin hautausmaalla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. maaliskuuta 1898 Vanha-Pekunitsa |
| Kuollut | 21. syyskuuta 1965 (67 vuotta) Moskova |
Mikko Kammari (ven. Михаил Давидович Каммари, Mihail Davidovitš Kammari; 1. maaliskuuta 1898 Vanha-Pekunitsa – 21. syyskuuta 1965 Moskova) oli inkeriläissyntyinen neuvostoliittolainen filosofi.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talonpoikaisperheeseen syntynyt Kammari kävi alkeiskoulun jälkeen semstvon opettajaopiston Pietarissa ja työskenteli opettajana ja paikallisen kansanvalistusosaston johtajana[1]. Hän liittyi bolševikkipuolueeseen vuonna 1919,[2] toimi marksismi-leninismin opettajana Leningradin alueen puoluekoulussa[1] ja valmistui Punaisen professuurin instituutista vuonna 1931. Kammari opetti filosofiaa korkeakouluissa[2] ja toimi vuosina 1936–1940 NKP(b):n keskuskomitean Marxin-Engelsin-Leninin instituutin vanhempana tutkijana. Vuonna 1935 hänelle myönnettiin filosofian kandidaatin oppiarvo ja professorin arvonimi. Toisen maailmansodan aikana hän oli Moskovan radion suomenkielisen toimituksen vastaava toimittaja.[1]
Vuosina 1945–1949 Kammari työskenteli Neuvostoliiton tiedeakatemian filosofian instituutin vanhempana tutkijana ja sektorinjohtajana. Vuonna 1949 hän puolusti väitöskirjaansa Marksizm-leninizm o roli litšnosti v istorii (”Marksismi-leninismi yksilön roolista historiassa”). Vuonna 1950 Kammarille myönnettiin filosofian tohtorin oppiarvo[1] ja vuonna 1954 hänet valittiin tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi[2]. Vuosina 1953–1961 Kammari toimi tiedeakatemian talous-, filosofia- ja oikeustieteiden osaston akateemisena varasihteerinä ja vuodesta 1957 lähtien osaston byroon jäsenenä. Vuosina 1949–1954 hän työskenteli myös NKP:n keskuskomitean Kommunist-aikakauslehden toimittajana[1] ja vuosina 1954–1959 Voprosy filosofii -lehden päätoimittajana[2].
Kammari tunnetaan useiden Stalinia ylistävien kirjoitusten tekijänä. Hänen Pavel Judinin kanssa kirjoittamansa artikkeli Tovarištš Stalin o razrabotke Leninym materialistitšeskoi dialektiki (”Toveri Stalin Leninin kehittämästä materialistisesta dialektiikasta”, 1932) oli yksi ensimmäisistä julkaisuista, joissa Leninin toimintaa arvioidaan Stalinin näkemysten pohjalta. Kammari osallistui innokkaasti 1930-luvun filosofiseen keskusteluun, jossa hän syytti akateemikko Abram Deborinin ryhmää oikeisto-opportunismista ja trotskilaisuudesta. Hän oli mukana laatimassa muun muassa tiedeakatemian yhteismonografioita O sovetskom sotsialistitšeskom obštšestve (”Neuvostoliittolaisesta sosialistisesta yhteiskunnasta”, 1948), Istoritšeski materializm (”Historiallinen materialismi”, 1950 ja 1954) ja Osnovy marksistskoi filosofii (”Marksilaisen filosofian perusteet”, 1959). Kammari sai väitöskirjastaan tiedeakatemian puhemiehistön rahapalkinnon vuonna 1952 ja vuonna 1954 hänelle myönnettiin työn punaisen lipun kunniamerkki. Hänet on haudattu Moskovaan Novodevitšin hautausmaalle.[1]
Suomennettu teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yhteiskunnan perusta ja päällysrakennus. (Čto takoe bazis i nadstrojka obŝestva, 1957.) Filosofian kirjasia. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion Kustannusliike, 1959.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
