Mikko Heliövaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikko Ahti Heliövaara (23. elokuuta 1929 Tampere2. marraskuuta 2011)[1][2][3] oli suomalainen arkkitehti.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heliövaaran vanhemmat olivat Aatto Heliövaara ja Lempi Löfgren. Hänen puolisonsa vuodesta 1953 oli arkkitehti Marianna Helena Avellan. Kari Heliövaara (s. 1954), Eero Heliövaara (s. 1956) ja Jaakko Heliövaara (s. 1960) ovat heidän lapsiaan. Heliövaara tuli ylioppilaaksi 1948 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1956. Hänellä oli yhteinen arkkitehtitoimisto puolisonsa kanssa vuodesta 1963.[3]

Heliövaara suunnitteli urallaan runsaasti kohteita puolustusministeriölle ja puolustusvoimille. Hän on suunnitellut muun muassa Upinniemen varuskunnan päävartion ja kirkon sekä Pansion varuskunnan aliupseerikerhon.[4]

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heliövaaran suunnittelutöitä ovat muun muassa seuraavat:[3]

  • Postitalon, Hotelli Tornin ja Suomen Kaartin ns. vanhan kasarmin saneeraukset, Helsinki
  • Suomenkasarmin saneeraus, Hämeenlinna
  • Suomen Teollisuupankin toimitalo, Helsinki
  • Maatalousoppilaitokset, Ilmajoki ja Iisalmi (Peltomäki)
  • Vaisala Oyj:n rakennukset, Vantaa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Auli K: Billiongraves: Mikko Heliövaara, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki fi.billiongraves.international. 31.3.2020. Viitattu 3.7.2021.
  2. Kirkko Helsingissä: Heliövaara Mikko Ahti, Hietaniemen hautausmaa hautahaku.fi. Viitattu 3.7.2021.
  3. a b c Irja Hämäläinen, Risto Rantala, Hannakatri Hollmén (toim.): Kuka kukin on. Who's who in Finland. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 203. Heliövaara, Mikko. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
  4. Manninen, Markus: Pansio: Laivaston aliupseerikerho, s. 6. Arkkitehtitoimisto Manark, 2018. Teoksen verkkoversio.
  5. Utön linnake, majakka- ja luotsiyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  6. Fabianinkatu 8. Arkkitehdit Marianna ja Mikko Heliövaara, 1972. Finna. Viitattu 20.2.2020.
  7. Sininen reitti: Koulunmäeltä Sahanmäelle Maunula-seura. Viitattu 20.2.2020.


Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.