Mikko Esko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikko Esko

Esko Mikko.JPG

Henkilökohtaiset tiedot
Nimi Mikko Esko
Lempinimi Mesko
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Syntynyt 3. syyskuuta 1978 (ikä 39)
Vammala
Pituus 198 cm
Pelaajatiedot
Nyk. joukkue Venäjän lippu Gubernia Nizhni Novgorod
Sarja Superliiga, Venäjä
Pelaajaura
Ammattilaisjoukkueet
1995-1997
1997-2001
2001–2003
2003-2005
2005-2008
2008-2009
2009-2012
2012-2014
Suomen lippu VaLePa
Suomen lippu Pateri
Saksan lippu Unterhaching
Belgian lippu Noliko Maaseik
Italian lippu Padova
Italian lippu Montichiari
Italian lippu Modena
Venäjän lippu Gubernia Nizhni Novgorod
Maajoukkueet
2000- Suomen lippu Suomi

Mikko Esko (s. 3. syyskuuta 1978 Vammala)[1] on suomalainen lentopalloilija, joka pelaa passarina.[2] Esko on pelannut urallaan Suomessa, Saksassa, Belgiassa, Italiassa ja Venäjällä. Esko pelasi 14 vuotta Euroopan kentillä ennen kuin palasi kotimaiseen lentopalloliigaan VaLePan riveissä kaudella 2015–2016.[3]

Esko pelasi pitkään Suomen lentopallomaajoukkueessa. Hän ilmoitti jättäytyvänsä pois maajoukkueesta heinäkuussa 2015. Hän palasi maajoukkueen vahvuuteen kevään 2017 MM-karsinnoissa, joissa Suomi lunasti MM-kisapaikan.[4][5] Esko on edustanut Suomea neljä kertaa EM-lopputurnauksessa ja kertaalleen MM-kisoissa. Vuoden 2017 EM-kisoista Esko kieltäytyi vedoten perhesyihin.

Lentopalloliiga[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotimaan pääsarjakentillä Esko esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1995 kotikaupunkinsa Vammalan Lentopallon riveissä. Samanaikaisesti hän pelasi Varalan lentopallolukion yhteydessä olleen Suomen Lentopalloliiton poikien valmennuskeskuksen joukkueessa ja sai siellä enemmän peliaikaa kuin VaLePassa, jossa hän oli kakkospassarin roolissa.[6]

Esko jätti liigakentiltä kauden 1996–1997 päätteeksi pudonneen kasvattajaseuransa ja siirtyi Keski-Savon Pateriin. Ensimmäisellä Pateri-kaudellaan hän saavutti SM-pronssia ja hänet valittiin SM-liigan vuoden tulokkaaksi. Vaikka hän oli kaksi aiempaa kautta ollut SM-liigan kirjoissa, pääsi hän kunnolla pelaamaan vasta kaudella 1997–1998, joten hånet laskettiin tulokkaaksi.[6] Esko voitti samalla kaudella Paterin riveissä myös Suomen Cupin mestaruuden.

Kaudella 1998–1999 Pateri kärsi loukkaantumisista mutta voitti Suomen-mestaruuden. Esko nousi joukkueessa merkittävään rooliin ja teki Paterin kanssa kahden vuoden jatkosopimuksen. Kaudella 1999–2000 Pateri saavutti kolmannen peräkkäisen mitalinsa, pronssia.

Kaudella 2000–2001 Pateri hävisi liigan puolivälierissä Pielaveden Sammolle. Eskon sopimus päättyi ja hän etsi paikkaa Euroopan ammattilaiskentiltä. Paterissa Mikko Eskon paikan ykköspassarina otti hänen veljensä Antti Esko.

Ammattilaiskentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan Bundesliiga 2001–2003

Esko teki sopimuksen saksalaisen Unterhachingin kanssa kaudeksi 2001–2002. Hän voitti ensimmäisellä Saksan-kaudellaan Bundesliigassa pronssia ja voitti seuraavalla kaudella Saksan Cupin mestaruuden.

Belgian pääsarja 2003–2005

Kauden 2002–2003 jälkeen Esko teki sopimuksen belgialaiseen huippujoukkueeseen Noliko Maaseikiin. Siirto Maaseikiin oli selkeä askel eteenpäin hänen urallaan, sillä hän pääsi Belgian liigan lisäksi pelaamaan Lentopallon Mestareiden liigaa, maailman arvostetuinta seurajoukkueiden kilpailua. Ensimmäisellä kaudellaan Maaseikissa Esko voitti Belgian mestaruuden ja cup-kultaa. Kaudella 2004–2005 Maaseik voitti Belgian liigassa hopeaa.

Italian A1-liiga 2005–2012

Eskon nuoruuden unelma toteutui vuonna 2005, kun hän teki sopimuksen maailman kovimpaan lentopalloliigaan, Italian A1-liigaan. Hänen uusi seuransa oli Sempre Volley Padova. Kovin monia ulkomaalaisia passareita ei Italian liigassa tavattu nähdä, koska yleensä hakkurit tai yleispelaajat tapasivat täyttää liigan ulkomaalaiskiintiöt. Ensimmäisellä kaudellaan Italiassa Esko valittiin liigan tähdistöotteluun, kuten myös hänen toisella kaudellaan.

Kolmannella Italian-kaudellaan Esko nousi lopullisesti liigan arvostetuimpiin passareihin. Vahvasti kauden aloituksesta huolimatta Padova ei yltänyt mitaleille. Esko valittiin jo kolmantena vuonna kauden puolivälissä pelattavaan tähdistöotteluun.

Mikko Esko vuonna 2006.

Kolmen Padovassa pelaamansa vuoden jälkeen Esko siirtyi saman liigan Gabeca Montichiariin kaudeksi 2008–2009. Sopimus seuran kanssa oli kolmivuotinen. [7] Seura selviytyi puolivälieriin, joissa se hävisi mestarisuosikki Cuneolle otteluvoitoin 3–2.

Eskon voimassa olevasta sopimuksesta huolimatta useat huippuseurat tavoittelivat häntä, ja hän siirtyi suurella rahasummalla maineikkaaseen Pallavolo Modenaan nelivuotisella sopimuksella. Esko pelasi Modenassa ensimmäisellä kaudellaan hyvin aina loukkaantumiseensa asti. Eskon sormi murtui juuri ennen pudotuspelejä ja se jouduttiin leikkaamaan. Modena hankki hänen tilalleen loppukaudeksi brasilialaisen maailmanmestari- ja maajoukkuepassari Brunon mutta seura putosi jatkosta välierissä.

Kausi 2011–2012 oli Modenalle pettymys. Joukkue putosi liigan välierissä eikä menestystä tullut Italian Cupissakaan. Seura kärsi talousvaikeuksista, minkä vuoksi Esko purki kauden päättyessä sopimuksensa ja solmi rahakkaan sopimuksen Venäjän Superliigan Nižni Novgorodin kanssa.[8]

Venäjän liiga 2012–2014

Esko pelasi Nižni Novgorodissa kaudet 2012–2013 ja 2013–2014 kahden vuoden sopimuksella.[9] Parhaaksi saavutukseksi tuli CEV-Cupin hopea 2014.

Turkin liiga 2014–2015

Kaudella 2014–2015 Esko pelasi turkkilaisessa Halkbank Ankarassa, joka oli sijoittunut edelliskaudella Mestareiden liigassa hopealla. Jo etukäteen hän tiesi peliajan Turkin liigassa jäävän vähälle, sillä Ankaran joukkueella oli viisi ulkomaalaispelaajaa, joista vain kolme sai olla Turkin pääsarjassa kokoonpanossa.[10] Esko olikin Halkbankin kokoonpanossa pääosin Mestareiden liigan otteluissa. Päävastuun passarin töistä Turkin liigassa ja osittain myös Mestareiden liigassa kantoi turkkilainen Ulas Kiyak.[10] Halkbank voitti Turkin Supercupin mestaruuden lokakuussa 2014 ja Turkin Cup -mestaruuden.[11] Turkin liigassa Halkbank sijoittui toiseksi.[12]

Mestaruusliiga 2015–

Kaudella 2015–2016 Esko teki paluun kotimaiseen lentopalloliigaan, kun hän solmi VaLePaan 2+1-vuotisen sopimuksen.[3][13] Hänet valittiin kauden aikana kahdesti kuukauden pelaajaksi ja kuukauden tähdistökentälliseen. VaLePa pääsi CEV-cupissa puolivälieriin eli kahdeksan parhaan joukkoon ja sijoittui kotimaan lentopalloliigassa hopealle.[14] Kaudella 2016–2017 Esko jatkoi VaLePassa, joka voitti sekä Suomen mestaruuden että Cupin kultaa.

A-maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikko Esko EM-kisoissa 2007.

Ensimmäisen A-maaottelunsa Esko pelasi 22-vuotiaana Viroa vastaan vuonna 2000. Ykköspassarin paikan hän otti maajoukkueessa itselleen vuonna 2005. Maajoukkueessa hän toimi uransa aikana myös varakapteenina.

Kaudella 2006 miesten maajoukkue sai loistavan mahdollisuuden pelata lentopallon maailmanliigassa, ja sen maajoukkue otti myös vastaan. Esko kuului joukkueeseen ja oli passaritilaston kärkisijoilla koko liigan ajan. Kaudella 2007 maajoukkue ja Esko pelasivat jälleen maailmanliigaa hyvällä menestyksellä.

Maailmanliigakauden jälkeen Esko ja maajoukkue aloittivat viiden viikon valmistautumisleirin Moskovan EM-kisoihin. Harjoitusottelu Espanjaa vastaan meni heikosti. EM-kisoissa Suomi kuitenkin eteni alkulohkostaan jatkoon voittamalla muun muassa Kroatian ja yllättäen MM-pronssimitalisti Bulgarian. Alkulohkopelien jälkeen Esko oli EM-kisoissa passareiden pistepörssissä ykkösenä.[15] Suomen jatkolohkon avausvastustaja oli MM-hopeamitalisti Puola. Puolan joukkueessa pelasi MM-kisojen parhaaksi passariksi valittu Pavel Zagummy mutta Esko oli passareista tällä kertaa parempi ja Suomi voitti huippuesityksen jälkeen Puolan 3–0. A-maajoukkue teki lopulta suomalaista palloiluhistoriaa etenemällä EM-välieriin, jossa se kuitenkin hävisi Espanjalle.

Kesäkausina 2009 ja 2010 Esko pelasi maajoukkueessa vähemmän, jolloin peliaikaa saivat nuoremmat passarit, muun muassa Joni Markkula vuonna 2009 ja Eemi Tervaportti vuonna 2010.

Beach volley -ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esko esiintyi ensimmäisen kerran beach volleyn SM-kiertueella vuonna 1999. Tuolloin hänen parinaan toimi Hannu Husu. Vuonna 2001 Esko aloitti pelaamisen Toni Tuomisen kanssa. He voittivat kaksi osakilpailua ja lopulta Suomen mestaruuden finaaliturnauksessa. Kaudella 2002 Esko jäi Tuomisen kanssa viidennelle sijalle SM-kiertueelle mutta seuraavana kautena he palasivat Suomen mestareiksi. Esko pelasi Tuomisen kanssa myös muutaman osakilpailun beach volleyn maailmankiertueella. Kesän 2003 jälkeen Esko ei ole pelannut beach volleyta huipputasolla.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esko on naimisissa niin ikään menestyneen uran lentopalloilijana tehneen Saara Eskon (o.s. Loikkanen) kanssa. He avioituivat kesällä 2007 Vammalassa. Pariskunta sai ensimmäisen lapsensa vuonna 2010 ja toisen 2012. Mikko Esko on koulutukseltaan kokki.[16]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökohtaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmanliigan passaritilaston voitto 2009
  • Italian A1-liigan All-Stars ottelussa 2006, 2007, 2008, 2009
  • Kauden lentopalloilija Suomessa 2009, 2010, 2011
  • Paras suomalainen miespelaaja 2006, 2008, 2010
  • Vuoden tulokas SM-liigassa 1998

Joukkueessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • EM-kisojen 4. sija 2007
  • CEV Cupin hopea 2014
  • Belgian mestaruus 2004
  • Belgian Cupin kultaa 2004
  • Saksan liigan pronssia 2002
  • Suomen mestaruus 1999
  • SM-pronssia 1998, 2000
  • Suomen Cupin kulta 1997, 1999
  • Suomen Cupin hopeaa 1998, 2000
  • Saksan Cupin hopea 2002, 2016
  • Turkin liigan 2. sija 2015
  • Turkin Cup -mestaruus 2015
  • Turkin Supercup 2014

Beach Volleyssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenmestaruus 2001, 2003

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]