Mikkelin läänin vaakuna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikkelin läänin vaakuna vuosina 1962-1997.

Mikkelin läänin vaakunassa oli kuvattuna Hämeen ja Savon historiallisten maakuntien vaakunat, viitaten läänin sijaintiin kyseisten maakuntien alueilla. Vaikka lääni sijaitsikin pääosin Savossa, oli Hämeen ilves sijoitettu vaakunan heraldiseen oikeaan puoleen Hämeen perinteisen herttuakunnan arvon ylittäessä Savon krevikunnan arvon. Suomen muiden lääninvaakunoiden tapaan Mikkelin läänin vaakunan on laatinut heraldikko Ahti Hammar ja se vahvistettiin käyttöön 18.1.1962.[1]

Vaakunan heraldinen selitys kuuluu: "Halkoisen kilven oikeanpuolisessa punaisessa kentässä kultainen kävelevä ilves, jonka korvatöyhdöt mustat; saatteena ilveksen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä ja alapuolella neljä ruusua sijoitettuina 1:3; kaikki hopeaa. Vasemmanpuolisessa mustassa kentässä palkeittain viritetty käsijousi; kaikki kultaa, paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Kilven päällä herttuakunnankruunu."

Karjalan vaakuna Mikkelin läänin tunnuksena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkelin läänin vaakuna Suomen suuriruhtinaskunnan aikana.

Mikkelin läänin perustamisesta vuonna 1831 alkaen läänin tunnuksena käytettiin usein Karjalan maakunnan vaakunaa, vaikka läänin alue koostui pääasiassa Hämeen ja Savon maakuntien alueista. Syynä on pidetty Mikkelin läänin asemaa sitä edeltäneiden Viipurin ja Savonlinnan, sekä Kymenkartanon läänien perillisenä. Vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskuntaan liitetty Viipurin lääni käytti vaakunanaan Viipurin kaupungin vanhaa vaakunaa, Pohjois-Karjalan ollessa osa Kuopion lääniä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 195. Karttakeskus, 2013.
  2. A.W. Rancken, Kauko Pirinen: Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit, s. 74-75. Werner Södeström oy, 1949.
Tämä heraldiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.