Mikkelin Seurahuone

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikkelin Seurahuone oli Mikkelissä vuosina 1847–1939 toiminut hotelli ja ravintola. Samanniminen hotelli avattiin Hallituskatu 9:n uuteen E-liikkeen taloon vuonna 1963. Alkuperäinen Seurahuone toimi valkoisen armeijan päämajana sisällissodan loppuvaiheissa vuonna 1918 ja tuhoutui talvisodassa.[1].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen Seurahuone 1847–1939[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P. C. Billing oli ruotsalainen kondiittori, joka asettui kaupunginoikeudet saaneeseen Mikkeliin ja perusti hotellin vuonna 1847. Se sai nimekseen Seurahuone, jolla nimellä toimivat monet hotellit muissakin Suomen kaupungeissa. Sitä kuitenkin kutsuttiin perustajansa Petter Carl Billingin mukaan usein Pillingiksi, mistä sai nimensä myöhemmin (vuodesta 1954) Säästöpankin talossa toiminut hotelli Mikkelin Pillinki[2].

Seurahuoneesta muodostui pian Mikkelin porvariston tärkeä huvittelupaikka, jossa oli ravintolan lisäksi teatterihuone ja tanssisali.[1]

Mikkelin vuotuisten markkinoiden aikaan Seurahuone oli toiminnan keskipiste. Hotellin kukoistuskautta kesti vuoteen 1893 asti, jolloin valmistul uusi teatteritalo ja juhlahuoneisto. Seurahuone muutettin 1904 asuin- ja liikehuoneistoksi.

Mikkelin rautatieasemaa vastapäätä sijainnut Seurahuone toimi sisällissodan aikana runsaan kuukauden verran Päämajan majoituspaikkana ja toimitiloina. Talvisodan aikana Seurahuone toimi Päämajan henkilökunnan ravintolana. Ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim asui siellä huoneessa numero 7.[3][4]

Seurahuone tuhoutui maaliskuun alun 1940 pommituksissa. Ylipäällikön ja korkeimpien upseerien majoitus- ja ruokailupaikaksi tuli sen jälkeen hotelli Kaleva ja Mikkelin Klubi vastavalmistuneessa osuuskauppa Suur-Savon talossa.[5]

Uusi Seurahuone 1963–1982[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi Seurahuone ja Centrum-tavaratalo 1960-luvun puolivälissä.

Syksyllä 1963 E-liikkeeseen kuulunut Osuusliike Savonseutu avasi uuden 32 huoneen Mikkelin Seurahuoneen Hallituskatu 9:ään valmistuneeseen moderniin liiketaloon, johon sijoittui myös tavaratalo Centrum. Hotelli sijaitsi rakennuksen 3.–5. kerroksessa ja 400-paikkainen suurravintola toisessa kerroksessa.[6][7][8].

Vuonna 1982 Mikkelin Seurahuoneen tilalle valmistui osuusliike Savonseudun uusi Cumulus, joka 115 huoneellaan kasvatti Mikkelin keskustan hotellihuonemäärää 70 prosentilla[9]. Cumuluksen tanssiravintola jatkoi nimellä Seurahuone[10].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rahunen, Aarne: Mikkelin markkinoista ja Mikkelin "Pillingistä". Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
  2. Vanhoja ravintolaperinteitä Mikkelissä. Helsingin Sanomat, 31.10.1954, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  3. 1918 kirjasto.mikkeli.fi. Viitattu 2.2.2024.
  4. Stenvall, Taru 1955. Marski ja hänen "hovinsa". Porvoo: WSOY
  5. Myyryläinen, Heikki: Mannerheimin päämaja Mikkelissä jatkosodan aikana (24.6.1941-19.9.1944) Wikimikkeli. Viitattu 2.2.2024.
  6. Mikkeliin tavaratalo ja uusi Seurahuone. Helsingin Sanomat, 15.11.1962, s. 29. Näköislehti (maksullinen).
  7. Suuntautuuko matkanne Mikkeliin päin… (Mikkelin Seurahuoneen mainos.) Helsingin Sanomat, 15.11.1962, s. 4. Näköislehti (maksullinen).
  8. Liukkonen, Matti (valokuva): Hotelli-ravintola Seurahuone Mikkelin kaupungin museot, Finna.fi. Viitattu 2.2.2024.
  9. Mikkeli saa uuden hotellin. Helsingin Sanomat, 17.10.1981, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
  10. Kokki tai keittäjä. (Cumulus-ketjun työpaikkailmoitus.) Helsingin Sanomat, 1.4.1984, s. 87. Näköislehti (maksullinen).