Mikael Lindgren
Ilkka Mikael Lindgren (16. marraskuuta 1969 Norrbärke, Ruotsi) on entinen suomalainen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija. Hän toimi Suomen Painiliiton päävalmentajana 2005–2008[1].
Ruotsissa syntyneen Mikael Lindgrenin painiuran huippuvuosi oli 1993. Tuolloin hän voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa ja kaksi arvokisamitalia.[2] Istanbulin EM-kisoissa hän voitti kultaa[2] kukistettuaan finaalissa Ukrainan Ruslan Hakimovin. Tukholman MM-kisoista tuli pronssia[2]. Olympiaedustus Atlantassa 1996 päättyi kyyneliin, kun Lindgren painoi punnituksessa yli sallitun 57 kilon eikä päässyt lainkaan painimaan[2].
Muhoksen Voittoa ja Oulun Pyrintöä edustanut Mikael Lindgren voitti viimeisen Suomen mestaruutensa 1999.[2] Hän paini vielä 2000-luvun alkuvuosina Saksan Bundesliigassa.
Mikael Lindgrenin veli Åke Lindgren on yltänyt painin SM-mitaleille.[2] Heidän serkkunsa on jääkiekon moninkertainen Suomen mestari Ilkka Mikkola.[2]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olympiakisoissa hylättiin ylipainon vuoksi 1996 (sarja 57 kg) [2]
- MM-pronssia 1993 (sarja 57 kg) [2]
- EM-kultaa 1993 (sarja 57 kg) [2]
- SM-kultaa 1993 (sarja 57 kg) sekä 1998–1999 (63 kg) [2]
- SM-hopeaa 1994 (sarja 62 kg) [2]
- SM-pronssia 1992 (sarja 57 kg), 1996 (sarja 62 kg) ja 1997 (sarja 63 kg) [2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 183. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]