Miinanraivaaja DR-10

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
m/s Purha (ex-DR-10) talvehtimassa Helsingissä huhtikuussa 2009.

Miinanraivaaja DR-10 oli alun perin Yhdysvalloissa Normandian maihinnousua varten rakennettu hinaaja.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ST-87 tilattiin John E. Matton and Sonsilta Choesista New Yorkista. Se valmistui 1943.[1]

Alustyyppi oli 150 tonnin uppoamainen, 21 metriä pitkä, 6,2 metriä leveä ja syväys 2,6 metriä. Koneena oli 400 hevosvoiman Atlas Imperial -diesel suoralla kytkimellä; alustyypin erikoisuus oli se, ettei siinä ollut alennusvaihteita eikä edes peruutusta, vaan peruutusta varten kone piti sammuttaa ja käynnistää uudelleen päinvastaiseen suuntaan. Suomessa useimpiin näihin aluksiin asennettiin säädettävät KaMeWa-potkurit, joilla suunnanvaihto tuli mahdolliseksi konetta pysäyttämättä.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanhuoltoministeriö osti 12. kesäkuuta 1946 Yhdysvaltain asevoimien selvittelyelimeltä kahdeksantoista ST-luokan hinaajaa sodanjälkeiseen miinanraivaukseen.[2]

Kansanhuoltoministeriön hinaaja No. 10 vuokrattiin 21. marraskuuta 1945 merivoimille miinanraivaajaksi nimellä DR-10. Alus selvisi operaatiosta ilman vaurioita, ja sen päätyttyä aluksesta tuli Helsingin laivastoaseman hinaaja nimellä Purha. Alus toimi myös Mäkiluodon linnakkeen yhteysaluksena ja hinasi tarvittaessa laivaston sukeltajakurssin majoitusproomua, joka kantoi epävirallista nimeä MUSTA NUOLI.

Purha osallistui myös 9. tammikuuta 1965 jäävaurioiden johdosta Porkkalan selällä uponneen troolari Gurlin etsintöihin; Purhan päällikkönä oli tuolloin pursimies Pekka Kurki, joka kaapelilaiva Putsaaren päällikkönä - silloin jo luutnantin arvoisena - johti karilleajossa 30. syyskuuta 1978 Hangon sisääntuloväylällä uponneen moottorivene Viikingin nostoa.

Purha myytiin syksyllä 1981 yksityiselle omistajalle, kun uusi Valas-luokan sukeltajaemälaiva Mursu otti myös sen entiset tehtävät hoitoonsa.

Purha majaili jonkin aikaa Helsingin Hernesaaressa ja sitä käytettiin tilausaluksena. 1980-luvun lopuilla alus vaihtoi uudelleen omistajaa ja siirrettiin Porvoonjoelle. Talven 2009 se vietti Helsingissä, Sompasaaren Kalasatamassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
  • Kämäräinen, Juha: Pienet hinaajat Suomessa : M/S Alpo Normandiasta Ouluun ja takaisin. Toppilan Pukseeri ry, 2005. ISBN 952-91-8695-9.
  • Kari Jokinen: Sukeltajan tie

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kämäräinen, Juha s. 65
  2. Kämäräinen, Juha s. 16-17