Miia Haavisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Miia Kaarina Haavisto (s. 20. kesäkuuta 1972)[1] on suomalainen dokumenttielokuvien ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja.

Koulutukseltaan Haavisto on taiteen kandidaatti (2004) Taideteollisesta korkeakoulusta pääaineenaan dokumenttielokuvaohjaus sekä oikeustieteen kandidaatti (1999) Helsingin yliopistosta.

Haavisto on toiminut Suomen elokuvasäätiön tuotantoneuvojana (2004-2010), itsenäisenä vastuualueenaan tukipäätösten tekeminen dokumenttielokuvan, lyhytelokuvan, animaatioelokuvan ja joinakin vuosina televisiosarjojen tukipäätöksistä.[2]

Vuosina 2001-2003 hän työskenteli Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry:n historian ensimmäisenä toiminnanjohtajana.[3]

Haavisto on työskennellyt myös lakimiehenä, avustavana lakimiehenä, toimittajana, asiantuntijalukijana, ja luennoitsijana. Hän on ollut Helsinki-filmi Oy:n[4] ja Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017 Oy:n (nyk. Aurora Studios) toimitusjohtaja.[5][6] Nykyisin Haavisto johtaa 2017 perustamaansa Tekele Productions -tuotantoyhtiötä.[7]

Haavisto on opettanut elokuvatuottamista Aalto-yliopistossa vuodesta 2019.[8]

Haavisto sai Vuoden elokuvatuottaja -palkinnon 2021.[9]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valmentaja (2000) Käsikirjoitus ja ohjaus. Dokumenttielokuva romanitaustaisesta nyrkkeilyvalmentajasta ja hänen viimeisestä valmennettavastaan. Taideteollinen korkeakoulu. 15 min.[10]
  • Illumination -traileri (2001) opiskelijaelokuvafestivaaleille. Tuottaja. Ohjaus Aleksi Salmenperä.
  • Mies nimeltä Tiistai (2002) Käsikirjoittaja, ohjaaja, leikkaaja ja tuottaja. Dokumenttielokuva voodoo-papista ja ystävästä Beninissä, Länsi-Afrikassa. Taideteollinen korkeakoulu. 22 min.[10]
  • Yhdeksän vuoden odotus (2003) Käsikirjoitus ja ohjaus yhdessä Sonja Lindénin kanssa. Elokuva ruandalaisesta leskestä ja vangista yhdeksän vuotta kansanmurhan jälkeen. Screenday films. 28 min.[10]
  • Keinu (2003) Tuottaja. Lyhytelokuva lapsuuden viimeisestä päivästä. Ohjaus Jukka-Pekka Valkeapää. Taideteollinen korkeakoulu. 12 min.[10]
  • Sano kiitos ja tanssi (2012). Tuottaja. Lyhytelokuva. Ohjaus Antti Heikki Pesonen. Helsinki-filmi Oy. 8 min.[11]
  • Rouva Presidentti (2012). Tuottaja. Pitkä dokumenttielokuva. Helsinki-filmi Oy & Funny Films Oy. 90 min.[10]
  • Leijonasydän (2013). Executive Producer. Pitkä näytelmäelokuva. Helsinki-filmi Oy. 96 min.[10]
  • Tuulensieppaajat (2014). Tuottaja. Pitkä dokumenttielokuva. Helsinki-filmi Oy. 85 min.[10]
  • Presidentintekijät (2014). Pitkä dokumenttielokuva. Helsinki-filmi Oy & Optipari Oy. 79 min.[10]
  • Päin seinää (2014). Tuottaja. Pitkä näytelmäelokuva. Helsinki-filmi Oy. 94 min.[10]
  • Jättiläinen (2016). Vastaava tuottaja. Pitkä näytelmäelokuva. Helsinki-filmi Oy. 96 min.[10]
  • Onnenonkija (2016). Tuottaja. Pitkä näytelmäelokuva. Helsinki-filmi Oy.[12]
  • Tom of Finland (2017). Tuottaja yhdessä Aleksi Bardyn ja Annika Sucksdorffin kanssa. Pitkä näytelmäelokuva. Helsinki-filmi Oy.[6]
  • Tuntematon sotilas (2017). Tuottaja yhdessä Aku Louhimiehen ja Mikko Tenhusen kanssa.
  • Miami (2017). Tuottaja.[6]
  • Joulumaa (2017). Tuottaja.[6]
  • Eden (2020). Tuottaja.
  • Lost Boys (2020). Tuottaja.
  • Huonot naiset (2022). Tuottaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tuominen, Tia (toim.): Suomen lakimiehet Finlands jurister 2015, s. 120. Helsinki: Talentum, 2015. ISBN 978-952-14-2536-3.
  2. Leena Virtanen: Elokuvatuottajien kärkeen noussut Miia Haavisto penää alan naisilta lisää määrätietoisuutta: ”Miehet eivät anna periksi” Helsingin Sanomat. 27.2.2017. Viitattu 16.6.2022.
  3. Miia Haavisto tuotantoneuvojaksi SES:iin Turun Sanomat 2003
  4. Henkilökunta Helsinki-Filmi. Viitattu 1.12.2014.
  5. Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017 Oy asiakastieto.fi. Viitattu 28.2.2017.
  6. a b c d Virtanen, Leena: Unelmien tuottaja. Helsingin Sanomat, 27.2.2017, s. B 1–B 2.
  7. Tekele Productions tekele.fi. Viitattu 7.4.2022.
  8. 50-vuotias | Tuottaja Miia Haavisto on paitsi portinvartija myös oma pomonsa: ”Minun elokuvissani on kaikenlaisia naisia, ei vain tyttöystäviä ja vaimoja” Helsingin Sanomat. 16.6.2022. Viitattu 16.6.2022.
  9. Jussi Huhtala: Rankan huumedokumentin tekijä palkittiin – Miia Haavisto on vuoden elokuvatuottaja Episodi.fi. Viitattu 16.6.2022.
  10. a b c d e f g h i j Miia Haavisto Elonetissä
  11. Sano kiitos ja tanssi Suomileffa.fi. Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK. Viitattu 1.12.2014.
  12. Onnenonkija-elokuvan tiedot Suomen elokuvasäätiön sivuilla, ses.fi. Viitattu 9.3.2016.