Micronas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Micronas Oy oli suomalainen puolijohdevalmistaja, jonka perustivat Nokia Oy (siitä kirjain n yrityksen nimessä), Aspo Oy (kirjain a) ja Salora Oy (kirjain s) vuonna 1980 tavoitteenaan suunnitella ja valmistaa mikropiirejä pääosin omistajiensa käyttöön.

Integroitujen piirien valmistusta Micronas Oy:n Espoon tehtaalla v. 1986: Operaattorit arvioimassa MOS-transistorin hilaeristeen laatua CV(kapasitanssi jännitteen funktiona)-mittauksella.

Yrityksen alku ja tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritys lisensoi selvitysten jälkeen valmistusteknologiansa Yhdysvalloista, Kaliforniasta Micro Power Systems (MPS) Inc-nimisestä yrityksestä, jolla oli sekä molybdeenihilainen CMOS valmistusprosessi että bipolaariprosessi.[1] Päätettiin siirtää CMOS-prosessi, koska tavoitteena oli toteuttaa sovelluskohtaisia, vähän tehoa kuluttavia niin sanottuja ASIC-piirejä.[2] Sitra rahoitti selvitystyötä ja sitä seurannutta teknologian siirtoprojektia.[3]

Teknologia ja teknologiasiirron toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MPS Inc. oli vuonna 1971 pääosin japanilaisen kellovalmistaja Seikon rahoituksella perustettu yritys. MPS:n CMOS-valmistusprosessi mahdollisti pienen tehonkulutuksen ja soveltui analogisten ja analogis-digitaalisten piirien suunnitteluun. Valmistusprosessi mahdollisti transistorien lisäksi ohutkalvovastukset ja -kondensaattorit. Kondensaattorit voitiin sijoittaa tarvittaessa MOS-transistorien hilojen (engl. gate) päälle piin pinta-alan säästämiseksi. Vähän tehoakuluttavissa ja kohinaoptimoiduissa CMOS-piireissä kondensaattorien ja vastusten osuus toteutuksen vaatimasta pinta-alasta saattaa olla merkittävä ja siksi valittu teknologia tarjosi selvän kilpailuedun. Valmistusteknologian pienin viivanleveys oli 2–5 mikrometriä, mikä edusti tyypillistä ASIC-teknologiatasoa vuosina 1982–1986.[4]

Lisensointiprojekti MPS:ltä Micronasille toteutettiin "tiedonkanto"-tyyppisesti siten, että Micronas Oy lähetti vuosittain 10 valmistusprosessi- ja IC-piirien suunnitteluasiantuntijaa Yhdysvaltoihin vuodeksi.[5] Yhdysvalloissa ja Suomessa suunnitellut piirit voitiin toteuttaa aluksi Yhdysvalloissa MPS:n valmistuslinjalla Suomeen rakennettavan prosessointilinjan valmistumiseen saakka.[6]

Suunnitteluosasto Suomeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 Micronas Oy:llä oli Suomessa integroitujen piirien suunnitteluosasto, jossa oli 14 suunnittelijaa. Osa henkilökunnasta oli kokeneita suunnittelijoita muun muassa Nokia Elektroniikasta ja Nokia Datasta.[7] He olivat päivittäneet osaamistaan IC-suunnittelijoiksi Yhdysvalloissa. Teknillisessä Korkeakoulussa oli aloitettu integroitujen piirien suunnittelukoulutus v. 1981. Ensimmäinen TKK:n ja VTT:n yhteisesti järjestämä moniprojektipiiri(MPC)-kurssi (Finchip) tutkijoille ja teollisuuden suunnittelijoille toteutui samana vuonna, joten perusteet hallitsevia osaajia oli saatavana. Micronas Oy:ssa suunnittelutyökaluna oli alusta alkaen muun muassa teollisuusstandardiksi muodostunut GE-Calma-työkalu.[8] Sen tuottamia tiedostoja voitiin siirtää suoraan maskinvalmistukseen esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Englantiin tai Sveitsiin ns. GDSII-formaatissa[9] ja maskit edelleen sieltä valmistukseen Yhdysvaltoihin ja myöhemmin tehtaan valmistuttua Suomeen.

Tehdas käyntiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Micronas Oy:n tiedonsiirtoprojektin ja piirien valmistustehtaan kokonaiskustannuksiksi arviointiin nousevan 50–60 miljoonaa Suomen markkaan (v. 1984).[10] Se vastasi n. 20–25 miljoonaa Euroa v. 2023 kustannustasossa.[11],[12]

Kun piirejä valmistava tehdas käynnistyi Espoossa vuonna 1986 oli yrityksellä tuotteita, valmistusprosessi, koulutettua henkilökuntaa, suuri asiakas Nokia sekä Yhdysvalloissa samaa valmistusprosessia tarjoava, IC-piirejä valmistava MPS Inc ns. kakkosvalmistajana. Lisäksi samaa valmistusteknologiaa oli saatavana Japanista, Seikon yritysryhmään kuuluvasta Nippon Precision Circuits (NPC)-nimisestä yrityksestä.[13]

Tehtaan käynnistyessä yrityksessä työskenteli 100 henkilöä ja yrityksen omistivat Nokia (51 %), Outokumpu (25 %), Kone (11 %), Aspo (5 %) ja Seikon omistama MPS Inc (8 %). Investoinnin arvioitiin v. 1986 kohoavan vuoteen 1990 mennessä 100 miljoonaan Suomen markkaan.[14] Se vastasi v. 2023 tasossa n. 38 miljoonaa Euroa.[11]

Nokia Cityman 150 NMT-puhelimen (v. 1991) äitilevyn osa, jossa kaksi Micronas Oy:n ASIC-piiriä merkittynä NMP-koodilla.

Micronasin valmistusprosessille suunnittelivat tuotteita muutkin muun muassa sveitsiläinen integroituja piirejä suunnitteleva yritys Crosstec Engineering AG.[15]

Teknologiasiirtosopimuksen karikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Micronas Oy:n ja MPS Inc:n välisen teknologiansiirtosopimuksen immateriaalioikeuksia (ml. osallistujien kehitystyön tulosten käyttöoikeudet ja patentit) koskevat puutteet havaittiin siirtovaiheen päättyessä: tiedonsiirto oli kestänyt useita vuosia ja kehitystyötä oli tapahtunut molempien osallistujien toimesta.[16] Tämä ns. "Micronas-case" toikin päivänvaloon immateriaalioikeuksien määrittelyn haasteet teknologiakehitys- ja tiedonsiirtosopimuksissa.[17]

Digitalisoituminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Analogisen tekniikan vaihtuessa digitaaliseen myös systeemi-integroinnin tekniset vaatimukset muuttuivat: piirien nopeudet vaativat pienenevää viivanleveyttä (MOS-transistorin hilan pituutta).[18] Micronasin pääomistajat eivät pystyneet sitoutumaan tarvittaviin jatkoinvestointeihin teknologian ja valmistuskapasiteetin kehittämiseksi.[19] Lisäksi yritys oli koko olemassaolonsa ajan ollut tappiollinen. Yrityksellä oli tuotannossa enimmillään 110 erilaista tuotetta.[20]

Omistus siirtyy pääomasijoittajille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 sveitsiläinen integroitujen piirien suunnitteluyritys Crosstec Engineering AG osti pääosin ranskalaisten ja saksalaisten pääomasijoittajien rahoituksella Micronas Oy:n säilyttäen Micronas-nimen.[15],[21] Yritys nousi voitolliseksi jo kahden vuoden kuluttua omistajavaihdoksesta ja valmistettavien tuotteiden määrä pieneni 110:stä 40:een. Micronas Semiconductor GmbH-nimellä[22] yritys listautui vuonna 1996 Sveitsissä Zürichin pörssiin.[23] Seuraavana vuonna yritys osti myös kuluttajaelektroniikan integroituja piirejä valmistavan ITT Intermetallin Saksasta, ja nelinkertaisti näin liikevaihtonsa. ITT Intermetallin CMOS-valmistuteknologian viivanleveys oli pienimmillään 0,5–1 mikrometriä, mikä mahdollisti muun muassa nopeampien piirien toteuttamisen kuin Suomessa sijaitsevalla valmistuslinjalla.[20]

Suomen toimintojen omistus palaa Suomeen, Micronas-nimi jatkaa maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 Micronas Semiconductorin pääosin Suomen toiminnot (ml. Espoossa sijaitseva tehdas ja Skotlannissa oleva tuotetestausosasto) myytiin Suomessa toimivalle johdolle (management buyout, MBO), ja yritys jatkoi Suomessa nimellä Micro Analog Systems Oy.[24]

Japanilainen elektroniikkavalmistaja TDK saattoi vuonna 2016 päätökseen Micronas-osanimeä kantavan yrityksen oston jatkaen maailmanlaajuista toimintaansa TDK-Micronas nimellä.[25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ In Memory of John Haslet Hall, Intersil co-Founder, 31.12.2014 edn.com. Viitattu 3.4.2024.
  2. ↑ B. Nyman, Finlänsk högteknologin kommer, Forum 1984-12, s. 24–28 forum-mag.fi. Viitattu 7.4.2024.
  3. ↑ A.-M. Huhtanen: Uniikki päätös vaikeassa tilanteessa: rahasto, jonka tehtävä on tulevaisuus sitra.fi. 2017. Viitattu 16.4.2024.
  4. ↑ P. Pathak, S. Kourav, A Circuit Approach for CMOS VLSI Circuit Leakage Power Reduction, Research&Review, Embedded Systems and Applications (10), No 3, 2022 researchgate.net. Viitattu 8.4.2024.
  5. ↑ Raimo Lovio: Käytännön kokemuksesta oppiminen teknologisten muutosten lähteenä, Aikuiskasvatus 7, No 4, s. 145–150. , 1987.
  6. ↑ Ann-Mari Huhtanen, Uniikki päätös vaikeassa tilanteessa: rahasto, jonka tehtävä on tulevaisuus 23.10.2017 sitra.fi. Viitattu 4.4.2024.
  7. ↑ Fujitsun historia, osa 5, MikroMikon aikakausi net.fujitsu.fi. Viitattu 9.4.2024.
  8. ↑ Calma company, History of CAD shapr3d.com. Viitattu 14.4.2024.
  9. ↑ Microelectronics Monitor no 8, Oct.–Dec. 1983, UNIDO, s. 66 downloads.unido.org. Viitattu 6.4.2024.
  10. ↑ FBIS, West Europe report, Science and Technology, 1984, s. 37 apps.dtic.mil. Viitattu 7.4.2024.
  11. ↑ a b Tilastokeskus, rahanarvonmuunnin stat.fi. Viitattu 8.4.2024.
  12. ↑ Tuula Laatikainen, Sitra leipoo uusia yrityksiä, HS, 11.12.1996 hs.fi. Viitattu 8.4.2024.
  13. ↑ Seikon historia, 1970-luku npc.co.jp. Viitattu 20.4.2024.
  14. ↑ Affärsmagasinet Forum, 9.10. 1986, s. 10, Micronas körde i gång forum-mag.fi. Viitattu 13.4.2024.
  15. ↑ a b The steely hand that built a Swiss chip star swissinfo.ch. Viitattu 3.4.2024.
  16. ↑ K. Kultti, T. Takalo, T. Tanyama, R&D Spillovers and Information Exchange: A Case Study researchgate.net. Viitattu 4.4.2024.
  17. ↑ Veikko Seppänen, Informaatiohyödykkeiden kehitys ja varallisuus: varanto-oikeuksien sääntely yhteisprojekteissa, väitöskirja, Lapin Yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2014, 507 s. lauda.ulapland.fi. Viitattu 6.4.2024.
  18. ↑ Ari T. Manninen, Elaboration of NMT and GSM Standards, from idea to product, väitöskirja, Jyväskylän Yliopisto, 2002, 337 s. lauda.ulapland.fi. Viitattu 4.4.2024.
  19. ↑ Johanna Maria Korhonen, Nokian Micronas lopettaa mikropiirien valmistuksen, 14.5.1992 hs.fi. Viitattu 4.4.2024.
  20. ↑ a b European Technology Success Stories, Europe Private Equity Special Paper,s. 35-36, 2013 yumpu.com. Viitattu 17.4.2024.
  21. ↑ Eija Seppänen, Micronasissa omistaja näkyy että kuuluu, Tekniikka&Talous 22.5.1997 tekniikkatalous.fi. Viitattu 5.4.2024.
  22. ↑ T. Dietze: Venture Capital als Instrument der Mobilisierung von Risikokapital, s. XVIII. diplom.de, 2000.
  23. ↑ European technology success stories, 1999 s. 43–44 yumpu.com. Viitattu 5.4.2024.
  24. ↑ Marko Junkkari, Micronas palasi Suomeen, 29.11.1999 hs.fi. Viitattu 4.4.2024.
  25. ↑ TDK ackquires Micronas micronas.tdk.com. Viitattu 5.4.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikki Ihantola: Mikroseurapiirejä, 244 s. (omaelämäkerta). Loimaa: Ooli Oy, 2005. ISBN 952-5278-58-1.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Micronas&oldid=22352897”