Michael Connelly

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Michael Connelly
Michael Connelly vuonna 2010.
Michael Connelly vuonna 2010.
Syntynyt 21. heinäkuuta 1956 (ikä 62)
Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat
Ammatit kirjailija
Tyylilajit rikoskirjallisuus
Tuotannon kieli englanti
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Michael Connelly (s. 21. heinäkuuta 1956 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen rikoskirjailija.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Connelly opiskeli Floridan yliopistossa Gainesvillessä, jossa hän suoritti tutkinnon journalismissa vuonna 1980. Tutkinnon jälkeen Connelly työskenteli toimittajana eri sanomalehdissä Daytona Beachissa ja Fort Lauderdalessa Floridassa vuosina 1981–1987. Vuodet 1987–1993 Connelly työskenteli rikosreportterina Los Angeles Timesissa. Hän on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 1993 lähtien ja asuu perheineen Floridassa.

Ura kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Connelly aloitti ensimmäisen kirjansa The Black Echon (suom. Tunnelirotta, 1998) kirjoittamisen työskenneltyään Los Angelesissa kolme vuotta. Se perustuu osittain tositapahtumiin ja sen päähenkilönä on itsepäinen ja auktoriteetteja vieroksuva Los Angelesin poliisin rikosetsivä Hieronymus ”Harry” Bosch. Kirjasta tuli heti suosittu, ja se sai ilmestyttyään Edgar-palkinnon vuoden parhaana rikosromaanina.

Harry Bosch on päähenkilönä useimmissa Connellyn kirjoissa. Muita Connellyn tunnettuja henkilöhahmoja ovat esimerkiksi Eleanor Wish ja Terry McCaleb.

Connellyn kirjoja on käännetty ainakin 39 kielelle, ja Conelly on saanut niistä seuraavia palkintoja: Edgar, Anthony, Macavity, Dilys, Nero, Barry, Audie, Ridley (Yhdysvallat), Maltese Falcon (Japani), .38 Caliber, Grand Prix (Ranska) ja Premio Bancarella (Italia). Yhdysvaltalainen GQ-lehti on myös nimennyt Connellyn ”maailman parhaaksi dekkarikirjailijaksi”.lähde? Lisäksi Connelly on saanut Pulitzer-palkinnon kahden muun toimittajan kanssa lehtiartikkelista, jossa kerrottiin lento-onnettomuudessa eloonjääneistä.

Connelly toimi Mystery Writers American puheenjohtajana vuosina 2003–2004.

Filmatisointeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Connellyn kirjasta Blood Work (suom. Verivelka, 2001) on tehty samanniminen elokuva, jonka pääosaa näyttelee Clint Eastwood.

Bosch-kirjojen pohjalta on tehty televisiosarja Bosch, jossa Boschia näyttelee Titus Welliver. Sarjan juonet ja johtolangat perustuvat useisiin eri teoksiin. Connelly on ollut käsikirjoittamassa sarjaa. Sarjaa pidetään hyvänä, joskin se toistaa poliisisarjojen kliseitä.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Black Echo (1992) (suom. Tunnelirotta, 1998)
  • The Black Ice (1993)
  • The Concrete Blonde (1994) (suom. Betoniblondi, 2003)
  • The Last Coyote (1995)
  • The Poet (1996) (suom. Runoilija, 2005)
  • Trunk Music (1997) (Yöihmisiä, 1999)
  • Blood Work (1998) (Verivelka, 2001)
  • Angels Flight (1999) (Enkelten portaat, 2000)
  • Void Moon (2000)
  • A Darkness More Than Night (2001) (suom. Mustempi kuin yö,2002)
  • City Of Bones (2002) (suom. Luukaupunki, 2003)
  • Chasing The Dime (2002)
  • Lost Light (2003) (suom. Kadonnut valo, 2004)
  • The Narrows (2004) (suom. Kuilun partaalla, 2005)
  • The Closers (2005) (suom. Avoin ja ratkaisematon, 2006)
  • The Lincoln Lawyer (2005) (suom. Oikeuden palvelija, 2009)
  • Echo Park (2006) (suom. Sokkelokuja, 2007)
  • Crime Beat (2006)
  • The Overlook (2007) (suom. Musta kaupunki, 2008)
  • The Brass Verdict (2008) (suom. Kova tuomio, 2009)
  • The Scarecrow (2009) (suom. Saalistaja, 2010)
  • Nine Dragons (2009) (suom. Lohikäärmeen merkki, 2010)
  • The Reversal (2010) (suom. Täyskäännös, 2011)
  • The Fifth Witness (2011) (suom. Viides todistaja, 2012)
  • The Drop (2011) (suom. Luottamuksen hinta, 2013)
  • The Black Box (2012) (suom. Musta laatikko, 2014)
  • The Gods of Guilt (2013)
  • The Burning Room (2014) (suom. Palava huone, 2015)
  • The Crossing (2015) (suom. Risteyskohta, 2016)
  • The Wrong Side of Goodbye (2016) (suom. Julmat jäähyväiset, 2017)
  • The Late Show (2017) (suom. Yövuoro, 2018)
  • Two Kinds of Truth (2017)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Avola, Pertti: Veteraanipoliisi kulkee vastavirtaan Helsingin Sanomat. 13.10.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]