Metyylieugenoli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metyylieugenoli
Tunnisteet
IUPAC-nimi 1,2-dimetoksi-4-prop-2-enyylibentseeni
CAS-numero 93-15-2
PubChem CID 7127
SMILES COC1=C(C=C(C=C1)CC=C)OC
Ominaisuudet
Molekyylikaava C11H14O2
Moolimassa 178,222 g/mol
Sulamispiste -2 °C[1]
Kiehumispiste 254,7 °C[1]
Tiheys 1,0396 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Metyylieugenoli (C11H14O2) on aromaattisiin eettereihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa hajusteissa ja aromiaineena.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa metyylieugenoli on väritöntä tai hieman kellertävää nestettä. Yhdiste ei käytännöllisesti katsoen liukene veteen, mutta liukenee useisiin orgaanisiin liuottimiin. Metyylieugenolilla on kukkaismainen tuoksu.[2][1] Luonnossa ainetta esiintyy yli 450 kasvin kukissa, lehdissä, eteerisissä öljyissä tai juurissa. Useat niistä ovat yrttejä tai mausteita kuten sitruunaheinä, basilika, rakuuna, fenkoli ja laakeripuu. Kukkivissa kasveissa metyylieugenoli toimii pölyttäjähyönteisiä, erityisesti kärpäsiä, houkuttelevana kemikaalina.[3][4][5]

Metyylieugenolia valmistetaan kemiallisesti eugenolia metyloimalla. Yhdistettä käytetään muun muassa kukkaistuoksujen ainesosana, elintarvikkeiden aromiaineena ja hyönteisansoissa houkuttimena.[2][1][4][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 406. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.12.2022). (englanniksi)
  2. a b c Johannes Panten & Horst Surburg: Flavors and Fragrances, 3. Aromatic and Heterocyclic Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
  3. Richard Koplik, Karel Cejpek, Jan Velisek: The Chemistry of Food, s. 564. John Wiley & Sons, 2020. ISBN 9781119537649. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.12.2022). (englanniksi)
  4. a b Keng Hong Tan & Ritsuo Nishida: Methyl eugenol: Its occurrence, distribution, and role in nature, especially in relation to insect behavior and pollination. Journal of Insect Science, 2012, 12. vsk, nro 1, s. 56. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2022. (englanniksi)
  5. Kimmo Suominen et al.: Katsaus elintarvikearomeihin Ruokavirasto.fi. 2018. Evira. Viitattu 14.12.2022.
  6. Robert L. Metcalf & Abraham Rami Horowitz: Insect Control, 2. Individual Insecticides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]