Metyylietyyliketoni
| Metyylietyyliketoni | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| IUPAC-nimi | 2-butanoni |
| Ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | C4H8O |
| Ulkomuoto | neste (väritön) |
| Tiheys | 0,8 g/cm3 g/cm³ |
| Sulamispiste | −86 °C (187 K) |
| Kiehumispiste | 80 °C (353 K) |
| Liukoisuus | 29 g/100 ml (20 °C) |
|
|
|
Metyylietyyliketoni on orgaaninen yhdiste (ketoni), joka on helposti syttyvää, huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä nestettä, jolla on asetonia muistuttava haju. Sen kemiallinen kaava on C4H8O ja rakennekaava on CH3COCH2CH3. Metyylietyyliketonista käytetään myös nimityksiä MEK, etyylimetyyliketoni, 2-butanoni, metyyliasetoni ja metyylipropanoni.
Metyylietyyliketonin moolimassa on 72,1 g/mol, sulamispiste −86 °C, kiehumispiste 80 °C, tiheys 0,8 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 20 °C lämpötilassa 29 g/100 ml, hajukynnys 2–83 ppm, leimahduspiste −9 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 505 °C ja CAS-numero 78-93-3.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metyylietyyliketonia käytetään yleisesti liuottimena lakoissa ja liimoissa, kuten niin sanotuissa "lennokkiliimoissa". Rakennusmateriaaleista ja kuluttajatuotteista voi vapautua metyylietyyliketonia ja sitä on myös tupakansavussa ja pieninä määrinä luonnollisena aineosana monissa ruoka-aineissa.
Ainetta käytetään kaupallisesti myytävän etanolin denaturointiin.[1] Esimerkiksi Lasol sisältää metyylietyyliketonia 2 %.[2] Tislaamalla aineita on vaikea erottaa, koska metyylietyyliketonin kiehumislämpötila 80 °C on vain vajaat kaksi astetta etanolin yläpuolella.
Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lyhytaikainen altistuminen ärsyttää silmiä ja hengitysteitä sekä voi aiheuttaa vaikutuksia keskushermostossa. Pitkäaikainen tai toistuva altistuminen aineelle voi kuivattaa ihoa. Työministeriön päätöksen 1044/91 mukaan aineelle altistumisen työssä katsotaan aiheuttavan vaaraa perimälle, sikiölle tai lisääntymiselle.
Elimistössä metyylietyyliketoni eli 2-butanoni hapettuu ensin 3-hydroksi-2-butanoniksi eli asetoiiniksi, joka edelleen pelkistyy 2,3-butaanidioliksi ja eri vaiheiden jälkeen poistuu elimistöstä pääasiassa hiilidioksidina ja vetenä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metyylietyyliketonin kansainvälinen kemikaalikortti
- Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): 2-butanoni eli metyylietyyliketoni (pdf)
- PubChem: Methylethyl ketone (englanniksi)
- Human Metabolome Database (HMDB): Butanone (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Methyl ethyl ketone (englanniksi)
- ChemBlink: 2-Butanone (englanniksi)