Metsälän tuulivoimapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metsälän tuulivoimapuisto
Ömossa vindkraftspark
Valtio Suomi
Sijainti Kristiinankaupunki
Koordinaatit 62°04′41″N, 21°32′28″E
Rakentaminen alkoi 2016 [1]
Sähköverkkoon heinäkuu 2017 [2]
Valmistunut kevät 2018 [2]
Kustannus 200 miljoonaa € [3]
Perustaja EPV Energia [3]
Rakennuttaja EPV Tuulivoima Oy [3]
Omistaja EPV Energia [1]
Operaattori EPV Tuulivoima Oy [1]
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Sähköasema 2 (eteläinen ja pohjoinen) [1]
Tuulivoimalat 34 × Vestas V136 (3,45 MW) [2]
Kapasiteetti 117,3 MW [2]
Vuosituotanto 400 GWh [2]
Kartta
Metsälän tuulivoimapuisto

Metsälän tuulivoimapuisto (ruots. Ömossa vindkraftspark) on Pohjanmaalla Kristiinankaupungissa Metsälässä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 34 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 117 megawattia ja vuosituotanto on noin 400 gigawattituntia. Voimalat on rakennuttanut EPV Tuulivoima Oy, jonka omistaa tuulivoimapuiston omistaja EPV Energia Oy. Tuulipuistoa operoi EPV Tuulivoima Oy. Se oli valmistuessaan Suomen suurin tuulivoimapuisto.[3][2][1][4]

Tuulivoimapuistosta on matkaa 15 kilometriä kaupungin keskustaajamaan ja 10 kilometriä Lappväärtin kirkonkylään.[5] Kaikki voimalat sijaitsevat valtatien 8 itäpuolella. Tuulipuiston pituus on 9,5 kilometriä [6], leveys 4,5 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on noin 14 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on kuitenkin noin 20 neliökilometriä ja se sijaitsee yli 100 maanomistajan mailla.[6][1] Tuulivoimalaitokset on pystytetty kahteen ryhmään siten, että pohjoiseen ryhmään kuuluu 23 voimalaa ja eteläiseen 11 voimalaa. Pohjoinen ryhmä sijaitsee Metsälän pohjoispuolella Finnbyn ja Pakankylän itäpuolella, ja eteläinen ryhmä Metsälän ja Kallträskin välissä.[1][4] Voimalat sijaitsevat noin 35–70 metriä mpy.[4]

Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa Vestas V136-3.45-mallia, jonka napakorkeus on 142 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 136 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,45 megawattia.[2][7][8][9]

Tuulipuistosta on viisi tieyhteyttä valtatielle 8. Voimaloiden välille on rakennettu uusia huoltoteitä 27 kilometriä, kun vanhoja teitä oli jo olemassa 23 kilometriä. Tuulivoimaloiden tuottama sähkö johdetaan kahden sähköaseman kautta 27 kilometriä pitkällä siirtolinjalla Pyhävuoren sähköasemalle, jossa sen jännite sovitetaan kantaverkkoon sopivaksi.[6]

Valmistelu ja rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristiinankaupunki laati alueelle vuonna 2009 yleiskaavan, joka mahdollisti tuulivoimapuistojen rakentamisen. Ympäristövaikutuksien ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) saapui maaliskuussa 2009 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen ja se antoi siihen lausuntonsa toukokuussa 2009.[10] Kristiinankaupunki on hyväksynyt Metsälän tuulipuiston osayleiskaavan syyskuussa 2012.[11] Kaavasta kuitenkin valitettiin ja lopullinen rakennuslupa voitiin myöntää, kun siihen saatiin Korkeimmalta Hallinto-oikeudelta lupa keväällä 2015.[1] Tuulimyllyjen perustukset valettiin syyskuussa 2016. Valuihin käytettiin kaikkiaan noin 20 000 kuutiometriä betonia.[1] Tuulivoimaloiden torneja kuljetettiin kesäkuusta 2017 alkaen paikalle kolmen osana, jotka kuljetettiin Vaskiluodon satamasta Maalahden, Långåminnenin läpi valtatielle 8, josta ne kuljettetiin Kristiinankaupunkiin Metsälään. Voimalaitoksien ja muun sen tarvitseman infrastruktuurin osasia tuotiin yli 370 erikoiskuljetuksessa. Urakka kesti lokakuuhun asti.[6]

Syyskuussa 2020 irtosi puiston kahdelta tuulivoimalaitokselta yksi siipi. Siivet olivat 10 tonnin painoisia ja 70 metriä pitkät. Toinen siivistä irtosi vauhdista ja osia siitä lensivät sadan metrin päähän voimalasta. Jatkotutkimukset osoittivat, että hajoamisen syynä saattoivat olla salamaniskut. Varotoimenpiteenä muitakin tuulivoimaloita pysäytettiin alkututkimuksien ajaksi.[12][13]

  1. a b c d e f g h i Dryer, Kristiina: Tarkkaa peliä tuulten kanssa - Metsälän 34 tuulivoimalaa käsittävä hanke on Suomen suurin rakenteilla oleva tuulivoimapuisto merikarvialehti.fi. 17.8.2017. Merikarvia: Sanoma. Viitattu 15.11.2023.
  2. a b c d e f g Metsälän tuulivoima­puisto Kristiinan­kaupungissa evptuulivoima.fi. Vaasa: EVP Tuulivoima Oy. Viitattu 10.11.2023.
  3. a b c d EPV Tuulivoima rakentaa tuulivoimapuiston Kristiinankaupungin Metsälään evptuulivoima.fi. 18.12.2015. Vaasa: EVP Tuulivoima Oy. Viitattu 10.11.2023.
  4. a b c Metsälän tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.11.2023.
  5. Pärnänen, Suvi: Kristiinankaupungin tuulivoimapuistolle osayleiskaava yle.fi. 8.4.2013. Helsinki: YLE. Viitattu 14.11.2023.
  6. a b c d Varjonen, Terhi: Valtava kuljetusurakka alkoi Pohjanmaalla: sataman ja tuulivoimapuiston välillä lähes 400 erikoiskuljetusta yle.fi. 31.5.2017. Helsinki: YLE. Viitattu 14.11.2023.
  7. Metsälä www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  8. Vestas V136/3450 www.thewindpower.net. 24.6.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  9. V136-3.45 MW vestas.com. Århus, Tanska: Vestas Wind Systems A/S. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
  10. Metsälän tuulivoimapuisto, Kristiinankaupunki YVA-selostus. 29.5.2019. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 14.11.2023.
  11. Päätös 5988/2018: Vaasan hallinto-oikeus 27.10.2017 nro 17/0488/3 KHO:n päätös. 19.12.2018. Korkein Hallinto-oikeus. Viitattu 15.11.2023.
  12. Airola, Outi: Jo kaksi tuulivoimalan liki 70-metristä siipeä on irronnut Kristiinankaupungissa: Asukkaat ja tuulivoimayhtiö ihmeissään mtv.fi. 27.09.2020. Helsinki: MTV Uutiset. Viitattu 14.11.2023.
  13. Siirilä, Merja: Miksi salama katkaisi valtavat siivet? Metsälän tuulivoimaloiden siipien putoamista setvitään vielä pitkään yle.fi. 15.10.2020. Helsinki: YLE. Viitattu 14.11.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]