Merisali

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Merisalin keltainen rakennus vuonna 2006. Taustalla Naantalin kirkko.
Naantalin vanhankaupungin rantaa 1920-luvulla. Merisali toinen rakennus vasemmalta.

Merisali on Waldemar Aspelinin suunnittelema vuonna 1899 valmistunut rakennus Naantalissa,[1] joka toimii nykyään ravintolana. Rakennus sijaitsee Naantalin vanhankaupungin rannassa Naantalin kirkon alapuolella. Merisalissa on suuri ravintolasali sekä katettu terassi. Asiakaspaikkoja on sisällä 130 ja ulkona 160. Ravintola on talvisin suljettu.[2] Rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä myös kaupunkia meren suunnasta lähestyttäessä. Rakennus on suojeltu asemakaavassa, ja maakuntakaavassa se on sisällytetty suojeltavista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista tehtyyn erillisluetteloon.[3] Merisali on inventoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja ympäristöllisesti.[4]

Vuonna 1899 valmistuneen Merisalin paikalla sijaitsi ennen kokoussali, joka rakennettiin 1860-luvulla uudelle Naantalin kylpylälaitokselle.[5] Kylpylävieraat kävivät Merisalissa seurustelemassa, lukemassa lehtiä ja kuuntelemassa musiikkia.[6] Ravintoloina toimivat Merisali ja Naantalin kaivohuone ovat ainoat vuonna 1963 toimintansa lopettaneen kylpylälaitoksen säilyneet rakennukset.[7] Merisali toimi aiemmin kahvilana, mutta sen siirryttyä 1980-luvun lopulla Heikki Routamaalle muutettiin tilat myös ravintolaksi.[8] Rakennuksen ulko- ja sisätilat ovat säilyneet lähes alkuperäisinä.[6] Vuonna 2016 rakennusta laajennettiin wc- ja keittiötiloilla.[9][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”3.1 Yleiset toimenpideohjeet”, Naantalin vanhakaupunki – rakentamisohjeet, s. 16. Naantali: Naantalin kaupunki, 1980. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.9.2018).
  2. Ravintola Merisali visitturku.fi. Turku Touring Oy. Viitattu 24.4.2016.
  3. a b Junttila, Kirsi: Kaavaselostus: Ak–348 Merisalin asemakaavamuutos (pdf) Merisalin asemakaavamuutos. 12.10.2015. Naantali: Naantalin kaupunki. Viitattu 24.4.2016.
  4. Liite 6a. Kohdekartta ja luettelo rakennetusta kulttuuriympäristöstä (pdf) (selvityksen laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Manner-Naantalin osayleiskaava. 1.11.2016. Naantali: Naantalin kaupunki. Viitattu 2.9.2018.
  5. Lausunto Naantalissa kiinteistöllä 529-2-13-1 olevan Merisalin rakennuksen laajennuksesta (pdf) (Dnro 2124-2015 (241)) Merisalin asemakaavamuutos. 16.4.2015. Varsinais-Suomen maakuntamuseo. Viitattu 24.4.2016.
  6. a b Naantalin keskustan suojeltavat rakennetun ympäristön kokonaisuudet Turun kaupunkiseudun maakuntakaava. 4.11.2002. Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 24.4.2016.
  7. Raitio, Lasse: Kylpylätoiminta alkoi vedenjuonnista (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu) ts.fi. 25.5.2004. Turun Sanomat Oy. Viitattu 24.4.2016.
  8. Yrittäjä Heikki Routamaa vuoden 2010 Valtakunnan viralliseksi Unikeoksi (Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehden verkkoversio) y-lehti.fi. 27.7.2010. Turku: Varsinais-Suomen Yrittäjät ry. Viitattu 24.4.2016.
  9. Koskensalo, Timo: Valmiina alkavaan kauteen. Rannikkoseutu, 24.3.2016, nro 24, s. 8–9. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]