Kantakaupunki (Naantali)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Naantalin vanhakaupunki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kantakaupunki
Kaupunki Naantali
Suuralue mannerpuoli
Kaupunginosa nro 1
Väkiluku 3 246
Osa-alueet 001 vanhakaupunki
002 Kaivokatu
003 Luostarinkatu
004 Väinölä
005 Aurinkotie
006 Maijamäki
007 rautatieasema
008 Kuparivuori
Fleminginkatua

Kantakaupunki on Naantalin 1. kaupunginosa, joka kattaa kaupungin keskustan ja sitä ympäröivän alueen Ailostenniemellä. Kaupunginosassa oli 3 246 asukasta vuonna 2005, ja se oli siten väkiluvultaan Naantalin suurin. Kantakaupungin rajat vastaavat Naantalin kaupungin rajoja ennen vuotta 1964, jolloin Naantalin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin.

Merkittävä osa Naantalin nähtävyyksistä, kuten Naantalin kirkko, Muumimaailma, Naantalin vanhakaupunki, Naantalin museo sekä Naantalin kylpylä, sijaitsevat kantakaupungin alueella. Naantalin kaupalliset ja kunnalliset palvelut ovat suurimmaksi osaksi keskittyneet keskusta-alueelle (osa-alueet 002, 003 ja 005), jossa sijaitsee muun muassa terveyskeskus, kaupungintalo sekä useita kauppoja. Merkittävä osa Naantalin nuorille ja aikuisille tarkoitetuista koulutuspalveluista sijaitsee kantakaupungin pohjoisosassa Maijamäen osa-alueella. Maijamäessä sijaitsee Naantalin lukio, Naantalin kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos, Maijamäen yläaste, Kalevanniemen erityiskoulu sekä Naantalin työväenopisto.

Terveyskeskuksen vieressä sijaitsee huonokuntoinen purettavaksi ehdotettu Naantalin vanha terveystalo. Se rakennettiin aikanaan Naantalin kaupungin, sen ruotsalaisen ystävyyskaupunki Vadstenan ja Naantalin maalaiskunnan yhteistyössä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Bertel Saarnio.[1] Kantakaupungin itäosassa oli Naantalin vanha käytöstä poistettu Naantalin rautatieasema, joka purettiin vuonna 2006 ja jonka ympäröivälle alueelle rakennettiin uusi asuinalue sekä päivittäistavarakauppa.

Museovirasto on määritellyt kantakaupunkiin kuuluvan Naantalin vanhankaupungin yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2] Naantalin kylpylaitoksella on ollut merkittävä vaikutus puistojen syntyyn Naantalissa, koska puistomaisuus sopi kylpylän imagoon ja asiakkaiden viihtyvyyteen. Naantalin keskusta-alueella onkin useita puistoja ja puukujanteiden reunustamia katuja. Mannerheiminkadun varrelle perustettiin pieni puisto, joka nykyisin Itsenäisyydenpuistona tunnetaan. Puutarha-arkkitehti A. F. Rydberg suunnitteli Naantalin merkittävimmän puiston Kaivopuiston eli Kirkkopuiston. Torilta Kirkkopuistoon johtavavan saarnikujanteen keskellä kulkee kävelytie Puistotie. Myös autoille tarkoitetuille kaduille istutettiin puita, kuten 1940-luvulla lehmuksia Luostarinkadulle.[3][4] Muita merkittäviä puistoja ovat Siltapuisto, Asemapäällikönpuisto, Asemanpuisto sekä Kylpylän alueella Matkailijanpuisto ja Kalevanniemenpuisto.[4]

Kuparivuorella sijaitsee kaupungin leirintäalue, jossa on 32 mökkiä, 51 karavaanaripaikkaa ja 51 telttapaikkaa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mattila, Leena: Vanhasta terveystalosta ja vähän muustakin. (kirjoittaja Naantalin toinen kaupunginlääkäri vuosina 1967–1969) Rannikkoseutu, 26.4.2019, nro 32, s. 3. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
  2. Naantalin vanhakaupunki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. Vahtera, Raimo: Kolumni: Puistojen kaupungit. Rannikkoseutu, 3.2.2017, nro 10, s. 2. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
  4. a b Naantalin asemakaavayhdistelmä Paikkatietoikkuna. 10.11.2010. Aineisto Naantalin kaupunki. Karttapalvelu Maanmittauslaitos. Viitattu 9.6.2019.
  5. Peltotalo, Mika: Naantalilaisille uimapaikka ja karavaanareille uusi kohde. Rannikkoseutu, 5.5.2017, nro 34, s. 16. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.