Mekaaninen ahdin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiihdytysauton moottori, jossa on mekaaninen ahdin.

Mekaaninen ahdin on kone, joka ahtaa ilmaa polttomoottorin sylinteriin tai sylintereihin ja se saa käyttövoimansa moottorin kampiakselilta, yleensä hihnan välityksellä, josta se on saanut myös nimen remmiahdin. Ahtamatonta moottoria kutsutaan vapaasti hengittäväksi.

Mekaanisen ahtimen etuna on viiveetön toiminta heti tyhjäkäynnistä alkaen, mutta haittana turboahdinta huonompi hyötysuhde, sillä mekaaninen ahdin ottaa käyttövoimansa suoraan moottorilta eikä hyödynnä muutoin osittain hukkaan menevää pakokaasun liike-energiaa kuten turboahdin.

Joissain henkilöauton moottoreissa on pyritty yhdistämään mekaanisen ja turboahtimen hyvät puolet käyttämällä niitä rinnakkain. Tällä saavutetaan hyvin vahva vääntö laajalla käyntinopeusalueella, mutta sen haittapuolena on moottorin monimutkainen rakenne ja korkeammat valmistuskustannukset. Eräs esimerkki on Volkswagen Groupin 1,4-litrainen TSI-moottori, jonka erään version ominaisteho on 94 kW/litra, väännön ollessa 250 Nm alueella 2 000−4 500 r/min.

Monissa lentokoneenmoottoreissa, kuten Pratt & Whitney R-2800 Double Waspissa, on mekaaninen ahdin integroitu moottorin rakenteeseen. Tällöin sen yhteydessä voidaan käyttää kaksivaiheista ahtoa, kuten Republic P-47 Thunderboltissa: pakokaasutoiminen turboahdin ensin ahtaa imuilman, joka menee välijäähdyttimen kautta kaasuttimeen, ja moottorin mekaaninen ahdin puolestaan ahtaa ilma-polttoaineseoksen, joka menee sylintereihin.

Myös puukaasu- eli ns. häkäpönttöautoja on ahdettu. Tunnetuin mekaanisesti ahdettu puukaasuauto Suomessa, ja myös maailmalla tunnettu on Juha Sipilän Chevrolet El Camino.[1] Puukaasumoottorin ahtamisesta on saatavilla verraten vähän tietoa. Ahtamalla puukaasumoottorin teho on mahdollista nostaa samaan luokkaan kuin bensiiniä polttoaineena käytettäessä.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. This El Camino runs on burning wood Jalopnik. Viitattu 2016-02-12. (englanniksi)
  2. Wood gas as engine fuel. Rome, Italy: Food and Agriculture Organization of the United Nations, 1986. FAO Forestry Paper 72. ISBN 92-5-102436-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2016-02-13). (englanniksi) Sivulla 15, PDF-sivulla 21. 2.1.4 Resulting power output Lainaus: "Assuming that the engine modifications described above are correctly implemented, decrease in maximum power output of petrol engines without turbo or supercharging can be limited to about 30 percent. Turbo or supercharged combustion running engines on producer gas can have power outputs equal to those in petrol operation."
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.