Matti Hannila
| Matti Hannila | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. elokuuta 1915 Kotka |
| Kuollut | 27. syyskuuta 1970 (55 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1936–1970 |
| Komentajuudet |
II/JR 4 (sijainen) III/JR 4 1944-1945 Pohjan Prikaati 1958-1961 Reserviupseerikoulu 1961-1965 Panssariprikaati 1966 Kaakkois-Suomen sotilaslääni 1966-1970 |
| Taistelut ja sodat | Talvisota, Jatkosota |
| Sotilasarvo | kenraaliluutnantti |
| Kunniamerkit |
SL 1.lk komentajamerkki VR 2.lk sotilaallisista ansioista rauhan aikana |
Matti Sakari Hannila (entinen Hannelin; 10. elokuuta 1915 Kotka – 27. syyskuuta 1970) oli suomalainen kenraaliluutnantti.
Hannilan vanhemmat olivat johtaja Väinö Johannes Hannelin ja Impi Alina (o.s. Nieminen). Hän liittyi Käpylän suojeluskuntaan 1927 ja hän kirjoitti 1935 ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta. Varusmiespalveluksensa Hannila suoritti lukion jälkeen 1936–1937 Suomen valkoisessa kaartissa Helsingissä, mistä hänet kotiutettiin reservin vänrikkinä.
Hän palveli Panssarirykmentissä ennen Kadettikouluun kirjoittautumista, mistä hän valmistui keväällä 1939 komennettuna Suomen valkoiseen kaartiin. Talvisodassa hän palveli Helsingistä kootun Jalkaväkirykmentti 11:n komppanianpäällikkönä ja sodan jälkeen hän jatkoi palvelustaan 4. prikaatissa komppanianpäällikkönä ja edelleen prikaatista muodostetun jatkosodan Jalkaväkirykmentti 4:n komppanianpäällikkönä. Hänet siirrettiin vuoden 1943 lopulla VI Armeijakunnan esikuntaan.
Hänet komennettiin kesällä 1944 takaisin Jalkaväkirykmentti 4:ään III pataljoonan komentajaksi, missä tehtävässä hän palveli sodan loppuun. Sodan jälkeen hän palveli Jalkaväkirykmentti 9:ssä kouluttajana ennen siirtymistään Taistelukoululle opettajaksi. Hän oli Pääesikunnan eri tehtävissä, kunnes hänet komennettiin 1958 silloisen Pohjan Prikaatin komentajaksi. Hänet siirrettiin Reserviupseerikoulun johtajaksi 1961, mistä hänet siirrettiin 1965 edelleen Pääesikuntaan komentopäälliköksi kenraalimajuriksi ylennettynä.
Hän palveli vuoden 1966 alun Panssariprikaatin komentajana ollen harvoja kenraalin arvoisia joukko-osaston komentajia. Parolannummellalta hänet siirrettiin Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentajaksi. Hän kuoli komentajana ollessaan 27. syyskuuta 1970 vain 55-vuotiaana.
Ylennykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Reservin vänrikki 1937
- Vänrikki 1939
- Luutnantti 1940
- Kapteeni 1941
- Majuri 1944
- Everstiluutnantti 1954
- Eversti 1958
- Kenraalimajuri 1965
- Kenraaliluutnantti 1968.
Kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Leijonan 1.lk komentajamerkki
- 2.lk Vapaudenristi sotilaallisista ansioista rauhan aikana
- 3.lk Vapaudenristi tammenlehvien kera
- 3.lk Vapaudenristi miekkojen kera
- 4.lk Vapaudenristi miekkojen kera
- Talvisodan muistomitali
- Jatkosodan muistomitali
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjan Prikaatin kilta - Matti Sakari Hannila (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kadettiupseerit 1920-1985, s. 129. Kdettikunta r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.