Massimo Serato
Massimo Serato (oikealta nimeltään Giuseppe Segato, 31. toukokuuta 1916 Oderzo, Trevison maakunta – 22. joulukuuta 1989 Rooma) oli italialainen näyttelijä.
Serato opiskeli näyttelemistä Rooman Kokeellisessa elokuvakeskuksessa ja esiintyi ensimmäisen kerran Franco Saponierin elokuvassa Appuntamento allo zoo (1937). Hänen varsinaisena debyyttinään pidetään kuitenkin Gianni Franciolinin elokuvaa L'ispettore Vargas (1940). Seuraavana vuonna Serato näytteli pääosaa Mario Soldatin hyvin menestyneessä elokuvassa Piccolo mondo antico.[1]
Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Serato näytteli pääosia muun muassa Carmine Gallonen ja Gennaro Righellin elokuvissa sekä Alberto Lattuadan esikoisohjauksessa Giacomo l’idealista (1943). Myöhemmin hän esiintyi etupäässä melodraamoissa, eri tyylilajeja edustavissa seikkailuelokuvissa sekä televisiosarjoissa. Spagettiwesterneissä Serato käytti toisinaan taiteilijanimeä Joe Barracuda. Hänet on palkittu nastro d’argentolla sivuosasta Aldo Verganon elokuvassa Il sole sorge ancora (1946).[1]
Seratolla oli 1940-luvulla suhde näyttelijä Anna Magnanin kanssa. Heille syntyi yhteinen poika Luca.[2]
Elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Afrodite, dea dell’amore, 1958
- Alaston Maja, 1958
- Herkules ja rakkauden kuningatar, 1960
- Marte, dio della guerra, 1962
- 55 päivää Pekingissä, 1963
- Simson ja orjakuningatar, 1963
- Goliath e la schiava ribelle, 1963
- Brenno, il nemico di Roma, 1963
- Il Colosso di Roma, 1964
- Il leone di Tebe, 1964
- Spartan gladiaattorit, 1964
- Il gladiatore che sfidò l’impero, 1965
- Superseven chiama Cairo, 1965
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Enciclopedia del Cinema treccani.it. Viitattu 5.1.2015. (italiaksi)
- ↑ Dizionario Biografico degli Italiani treccani.it. Viitattu 5.1.2015. (italiaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
