Superseven chiama Cairo
| Superseven chiama Cairo Super 7 appelle le Sphinx |
|
|---|---|
 Elokuvan italialainen mainosjuliste. |
|
| Ohjaaja | Umberto Lenzi |
| Käsikirjoittaja | Umberto Lenzi, Piero Pierotti |
| Tuottaja | Fortunato Misiano |
| Säveltäjä | Angelo Francesco Lavagnino |
| Kuvaaja | Augusto Tiezzi |
| Leikkaaja | Jolanda Benvenuti |
| Pukusuunnittelija | Walter Patriarca |
| Lavastaja | Pier Vittorio Marchi |
| Pääosat | Roger Browne, Fabienne Dali, Massimo Serato, Rosalba Neri |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Italia, Ranska |
| Tuotantoyhtiö | Romana Film, Prodex |
| Ensi-ilta |
30. joulukuuta 1965 (Italia) 12. kesäkuuta 1966 (Ranska) |
| Kesto | 95 min. |
| Alkuperäiskieli | italia ja muita kieliversioita |
| Seuraaja | Le spie amano i fiori |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| AllMovie | |
Superseven chiama Cairo (ransk. Super 7 appelle le Sphinx) on vuonna 1965 valmistunut italialais-ranskalainen seikkailuelokuva. Umberto Lenzin ohjaaman vakoilujännärin pääosaa esittää yhdysvaltalainen Roger Browne.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brittiläisestä laboratoriosta on varastettu uuden radioaktiivisen metallin baltoniumin näytepala. Kamera, johon metalli on piilotettu, joutuu vahingossa myytäväksi Kairoon. Salainen agentti Superseven lähetetään etsimään matkailijaa, jolle kamera on myyty. Hänen seuraansa lyöttäytyy heti kaksi kaunista ja vaarallista naista. Metallia tavoittelee myös kansainvälinen rikollisjoukkio, joka haluaa myydä sen vieraalle vallalle.[1]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Roger Browne | … | Superseven |
| Fabienne Dali | … | Denise |
| Massimo Serato | … | Alex |
| Antonio Gradoli | … | Jussef |
| Andrea Aureli | … | Levantino |
| Dina De Santis | … | Tania |
| Rosalba Neri | … | Faddja |
| Stella Monclar | … | Nietta |
| Mino Doro | … | professori |
| Franco Castellani | … | tarkastaja Stugel |
| Nando Angelini | … | ydinteknikko |
| Emilio Messina | … | Nickols |
| Paolo Bonacelli | … | kapteeni Hume |
| Francesco De Leone | … | professori Gabin |
| Claudio Biava | … | Hans |
| Wilbert Bradley | … | |
| Enzo Maggio | … | |
| Sandro Pellegrini | … | |
| Gaetano Quartararo | … | |
| Piera Clerici | … | |
| Dominico Calderone | … | [2] |
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Superseven chiama Cairo on yksi monista Italiassa 1960-luvulla tuotetuista James Bond -kopioista. Se on täynnä agenttielokuvien kliseitä ja epäuskottavia juonenkäänteitä. Tyylilajissaan keskinkertaisen elokuvan ansioiksi (tai päinvastoin heikkouksiksi) on luettu sen vaihtelevat kuvaukselliset maisemat ja aiemmin peplum-elokuvissa esiintynyt jykeväleukainen Roger Brown. Sama päähenkilö seikkailee myös elokuvassa Le spie amano i fiori (1966).[3][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Cinematografo.it cinematografo.it. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ Anica: Archivio del Cinema Italiano archiviodelcinemaitaliano.it. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ Permission to Kill permissiontokill.com. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ Monster Hunter monsterhuntermoviereviews.com. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ Double O Section doubleosection.blogspot.fi. Viitattu 12.3.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Superseven chiama Cairo Internet Movie Databasessa (englanniksi)