Afrodite, dea dell’amore
| Afrodite, dea dell’amore | |
|---|---|
 Elokuvan italialainen mainosjuliste. |
|
| Ohjaaja | Mario Bonnard |
| Käsikirjoittaja | Ugo Moretti, Sergio Leone, Mario Bonnard, Mario Di Nardo |
| Tuottaja | Alberto Manca, Adriano Merkel |
| Säveltäjä | Giovanni Fusco |
| Kuvaaja | Tino Santoni |
| Leikkaaja | Nella Nannuzzi |
| Pukusuunnittelija | Giancarlo Bartolini Salimbeni |
| Lavastaja | Saverio D’Eugenio |
| Pääosat | Isabelle Corey, Antonio De Teffé, Irène Tunc, Ivo Garrani |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Italia |
| Tuotantoyhtiö | Schermi Produzione |
| Ensi-ilta | 29. elokuuta 1958 (Italia) |
| Kesto | 103 min. (Italia) |
| Alkuperäiskieli | italia |
| Tuotto | 363 432 367 liiraa (Italia) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| AllMovie | |
| DBCult | |
Afrodite, dea dell’amore (”Afrodite, rakkauden jumalatar”) on vuonna 1958 valmistunut italialainen elokuva. Lajityypiltään historia-aiheista peplumia edustavan elokuvan on ohjannut Mario Bonnard. Sen pääosia esittävät Isabelle Corey, Antonio De Teffé, Irène Tunc ja Ivo Garrani.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eletään vuotta 67 aaj. Korintin käskynhaltija Antigonus ryhtyy keisari Neroa miellyttääkseen rakentamaan kanavaa Korintin kannaksen läpi. Rakennustyötä varten hän nostaa veroja ja lisää kansan kärsimyksiä. Antigonus suunnittelee myös suurta temppeliä, jonka Afrodite-patsasta tekemään kutsutaan kuuluisa kuvanveistäjä Demetrius. Tämä ottaa mallikseen kunnianhimoisen orjan Dialan, joka rakastuu kuvanveistäjään ja viettelee samaan aikaan myös Antigonoksen. Demetrius puolestaan rakastuu toiseen orjatyttöön Lernaan, joka on harras kristitty. Ruton uhatessa kaupunkia Antigonus syyttää kristittyjä ja määrää heidät teloitettavaksi. Lernan mukana vankilaan joutuu myös Demetrius, joka kääntyy kristinuskoon. Rooman armeija puuttuu tapahtumiin ja rakastavaiset saavat toisensa.[1][2]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Isabelle Corey | … | Lerna |
| Antonio De Teffé | … | Demetrius Helleeni |
| Irène Tunc | … | Diala |
| Ivo Garrani | … | Antigonus |
| Clara Calamai | … | Stenele |
| Massimo Serato | … | Quintus Rufus |
| John Kitzmiller | … | Tomor |
| Giulio Donnini | … | Erastus |
| Carlo Tamberlani | … | Matteus |
| Mino Doro | … | Cropilus |
| Germano Longo | … | Oscus |
| Andrea Aureli | … | Kibur |
| Gian Paolo Rosmino | … | Dioneus |
| Matteo Spinola | … | Glaucus |
| Adriano Micantoni | … | Ftiré |
| Paul Müller | … | aasialainen |
| Emma Baron | … | Onoria |
| Liliana Gerace | … | ennustaja |
| Edda Soligo | … | maalaisnainen |
| Nada Cortese | … | kansannainen |
| Livio Lorenzon | … | vakoilija |
| Mimmo Poli | … | foinikialainen orja |
| Renato Montalbano | … | |
| Ettore Jannetti | … | |
| Gustavo Serena | … | |
| Giovanni Pazzafini | … | [3] |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Afrodite, dea dell’amore on kuvattu Schermiscope-laajakangastekniikalla Ferraniacolor-väreissä Incir De Paolisin studiolla Roomassa. Se on aiheeltaan samankaltainen kuin Giorgio Rivaltan aiemmin valmistunut Afrodite, rakkauden jumalatar (La venere di Cheronea, 1957), jossa kuvanveistäjä myös etsii mallia Afrodite-patsaalleen.[1]
Elokuva on melko isolla budjetilla tehty pukudraama, joka perustuu lähinnä dialogiin ja sisältää vain vähän toimintaa. Sen valttina on nimekäs näyttelijäkaarti,[4] josta erottuvat erityisesti psykologisesti kompleksia roistoa esittävä Ivo Garrani sekä seksikäs vuoden 1954 Miss Ranska Irène Tunc[5]. Muita tunnettuja nimiä ovat apuohjaajina toimineet Sergio Leone ja Romolo Guerrieri[4]. Elokuvan uskonnolliset ainekset vaikuttavat päälleliimatuilta[5].
DVD-julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Afrodite, dea dell’amore on saatavilla laadultaan erinomaisena ranskalaisen DVD:nä, joka sisältää myös italiankielisen ääniraidan. Pahasti leikelty yhdysvaltalainen tv-kopio on teknisestikin surkea.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Della Casa, Steve; Giusti, Marco: Il grande libro di Ercole, s. 83. Roma: Centro Sperimentale di Cinematografia, Edizioni Sabinae, 2013. ISBN 978-88-98623-051.
- ↑ DBCult Movie Database dbcult.com. Arkistoitu 30.7.2014. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Anica: Archivio del Cinema Italiano archiviodelcinemaitaliano.it. Viitattu 30.5.2014. (italiaksi)
- ↑ a b The European Film Review europeanfilmreview.co.uk. Arkistoitu 10.2.2012. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Casadio, Gianfranco: I mitici eroi, s. 18. Ravenna: Longo Editore, 2007. ISBN 978-88-8063-529-1.
- ↑ Peplum Blog: Featured Film peplumtv.com. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Afrodite, dea dell’amore Internet Movie Databasessa (englanniksi)