Mart Raud
Mart Raud (14. syyskuuta 1903 Aidu, Viljandimaa, Viro – 6. heinäkuuta 1980 Tallinna[1]) oli virolainen kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu proosateoksia, näytelmiä ja runoutta.[2]
Raud varttui Viljandimaalla kyläkauppiaan poikana ja kävi oppikoulun Viljandissa 1918–1923. Kirjailijana toimiessaan hän asui Tartossa ja Tallinnassa. Hänen 1920-luvulla julkaisemat ensimmäiset runokokoelmat olivat romanttisen synkkiä ja melankolisia. Viron itsenäisyyden aikana Raud saavutti mainetta erityisesti proosateoksillaan, joiden toistuvana teemana on unelmien ja todellisuuden ristiriita.[2]
Vuonna 1940 Raud liittyi sosialismin kannattajiin ja julkaisi sitten runoja Viron neuvostoelämän alkuvuosista. Sotavuosina hänestä kehittyi Jaan Kärnerin, Johannes Semperin ja Johannes Vareksen veroinen sosialistis- isänmaallinen runoilija. Poliittisista vangeista kertova Mõõk väravas (”Miekka portilla”, 1941) oli ensimmäinen neuvosto-Virossa julkaistu näytelmä. Sotien jälkeen Raud kirjoitti eeppistä, juonellista runoutta ja 1950-luvun lopulla pääasiassa novelleja. 1960- ja 1970-lukua pidetään hänen runoutensa parhaana kautena, jolloin hän vapautui retoriikan kahleista.[2]
Mart Raudin poika oli lastenkirjailija Eno Raud, ja tämän lapsia ovat Rein Raud, Piret Raud ja Mihkel Raud.lähde?
Suomennettuja runoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde[3]
- Balladi siniketusta (Ballaad sinirebasest): I–III, suom. Pirkko Huurto, Purje: merirunoutta neljällä kielellä, Helsinki: Otava 1980 ISBN 951-1-05866-5
- Lunta tai räntää, suom. Eila Kivikk'aho, julkaisussa: Parnasso 1980; nro 8
- Mykistin sanat, suom. Eila Kivikk'aho, julkaisussa: Parnasso 1980; nro 8
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mart Raud, (Arkistoitu – Internet Archive) ISIK, Kirmus.ee, viitattu 17.8.2021 (viroksi)
- ↑ a b c Nirk, Endel: Viron kirjallisuus, s. 305–307, 368. SKS, 1986. ISBN 951-717-443-8
- ↑ Mart Raud, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 13.8.2021, viitattu 17.8.2021
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
