Markku Hoikkala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Markku Hoikkala (s. 18. lokakuuta 1956 Perniö) on Salossa ja Somerolla asuva suomalainen runoilija, näytelmäkirjailija ja puuseppä.[1]

Vuonna 1985 WSOY julkaisi Hoikkalan esikoisrunokokoelman Riehukatseinen madonna.[2] Samana vuonna valmistui ensi-iltaan Hoikkalan ja Harri Nordellin yhdessä kirjoittama näytelmä Kerjäläisten jalkapuu.[3] Hoikkalan tuotannossa runous, draama ja esittävä taide limittyvät toisiinsa erottamattomasti.

Hoikkala on humanististen tieteiden kandidaatti. Hän on opiskellut Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella pääaineenaan folkloristiikka.

Kirjailijan ammatin lisäksi Hoikkala on myös konepiirtäjä, muotoilija ja puuseppä. Hän on toiminut saunojen suunnittelijana ja rakentajana, kuriositeettina maailman nopein sauna[4]. Saunojen lisäksi Hoikkala suunnitteli ja rakensi 70 katsojaa vetävän teatterijurtan[5], jolla Teatteri Quo Vadis kiersi Eurooppaa kymmenen vuoden ajan.

Hoikkala oli perustamassa kansainvälistä Teatteri Quo Vadista vuonna 1985 ja veti teatterin toimintaa tuottajan, käsikirjoittajan, näyttelijän, ajoittain myös muusikon ja ohjaajan rooleissa vuoteen 2015 asti. Quo Vadiksen lisäksi Hoikkala on ollut perustamassa 11 muuta taideyhteisöä[6].

Hoikkala on tuottelias, hänen vuodesta 1985 alkaneeseen tuotantoonsa kuuluu 75 teosta. Niistä näytelmiä on 45, muun tuotannon muodostuessa runo-, elokuva-,[7] televisio-, musiikki-, kuunnelma- ja videoteoksista. Julkaisuja on 24. Hän on kirjoittanut televisioon ja teatteriin myös lasten- ja nuorten näytelmiä ja sarjoja. Osan tuotannostaan Hoikkala on kirjoittanut yhdessä toisen kirjoittajan kanssa. Hänen tuotantoaan on käännetty 10 eri kielelle.[6]

Hoikkala on Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry:n hallituksen jäsen[8] vuodesta 1994,[9] Nordiska Dramatikerunionin hallituksen puheenjohtaja 1994-1997, Teatterin tiedotuskeskuksen[10] hallituksen jäsen 1999-2002 sekä uudelleen 2018-, Teosto ry:n ja Suomen musiikintekijät ry:n jäsen vuodesta 1998.

Hoikkala yksin tai työryhmän kanssa on palkittu Varsinais-Suomen taidepalkinnolla[11] 2008, Salon Seudun Sanomien kulttuuripalkinnolla 2009, Olavi Veistäjä -palkinnolla[12] 2009 ja Kiitos kotimaisesta näytelmästä[13] 2011. Lisäksi hänen tuotantoaan on palkittu useilla kansainvälisillä teatteri- ja AV-alan palkinnoilla.[6] Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2020[14].

Hoikkalan aviopuoliso on henkilöstövalmentaja Päivi Hoikkala.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Riehukatseinen madonna, 1985
  • Kyykivi, 1991
  • Kulkukoira todistaa että on, 1992

Näytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jurtta Palo, 2017
  • Pääsiäisen ihme, 2013
  • BurningBurning, 2012
  • Lastentarha, 2012
  • Pelastetaan äiti, 2010
  • Linnunpönttömies, 2005
  • Guru, 2004
  • Kiiltonahkakengät, 2001
  • Majakka, 2000
  • Karjala takaisin! 2000
  • Haukikuningas, 1999
  • Naulapaimen, 1997
  • Jono, 1995
  • Vandaalit, 1993
  • Rattle Stone, 1992
  • Muistinmenetys, 1991
  • Paha kalakukko, 1991
  • Pilvilinna, 1989
  • Salon valtaus, 1987
  • Lasse Kajakon viimeiset hetket, 1986
  • Kerjäläisten jalkapuu, 1985

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva, video, televisio ja radio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lasihuoneromanssi, tv-elokuva, 1987
  • Mökkielämä, kuunnelmasarja, 1987
  • Sisäpiirin kaupat, Poliisijuttu tv-sarja 1989
  • Kyykivi, video, 1992
  • Kulkukoira todistaa että on, video, 1993
  • Kokkelivekkulit, tv-sarja 1994
  • Fresco of Hunger, video, 1996
  • Ihmisvihaajan matkassa, tv-dokumentti 1996
  • Afri can, tv-dokumentti, 2000
  • Guru, videodokumentti, 2010

Ohjauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pilvilinna, 1989
  • Runotrafiikki Kyykivi – Rattle Stone, 1991
  • Kulkukoira todistaa että on, 1993
  • Pääsiäisen ihme, 2013
  • Jurtta Palo, 2017

Elokuva, video[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fresco of Hunger, 1996
  • Ihmisvihaajan matkassa, 1996
  • Afri can, tv-dokumentti, 2000

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Runoperformanssi Höyhentakkipojat, 1988
  • Runoperformanssi Teon sana, 1994
  • Kokkelivekkulit, cd-levy, 1994
  • Talvinen vaellusnäytelmä Kolia kohti, 1999

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Markku Hoikkala Näytelmät.fi. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry. Viitattu 21.5.2020.
  2. Markku Hoikkala Kirjailijavierailut, Lukukeskus. Viitattu 21.5.2020.
  3. Pälvi Palm: Quo Vadis löysi tukikohdan Turun Sanomat. 2005. Viitattu 21.5.2020.
  4. maailman nopein sauna Youtube
  5. teatterijurtta Voima
  6. a b c Markku Hoikkala Kirjasampo. Viitattu 21.5.2020.
  7. Elonet
  8. Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat
  9. Nordiska Dramatikerunion (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Teatterin tiedotuskeskus
  11. Varsinais-Suomen taidepalkinto, Turun Sanomat
  12. Olavi Veistäjä palkinto, Yle
  13. Kiitos kotimaisesta näytelmästä
  14. Taiteilijaeläke 61 ansioituneelle taiteilijalle Päivän Lehti. 27.2.2020. Viitattu 6.3.2022.