Marita Lybeck
Ester Marita Lybeck, o.s. Hahl (26. elokuuta 1906 Helsinki[1] – 20. maaliskuuta 1990 Kauniainen[2]) oli suomalainen tekstiilitaiteilija ja keraamikko, joka toimi myös opettajana.
Marita Lybeckin vanhemmat olivat professori Carl Hahl ja Karin Maria Emilia Åkerman ja puoliso vuodesta 1928 taiteilija Nils Lybeck. Marita Lybeck kävi keskikoulun ja opiskeli Helsingin yliopiston piirustuskoulussa 1923–1925 ja Ateneumissa 1935–1936. Maalausopintoja Lybeck harjoitti Eero Järnefeltin johdolla. Hän teki useita opintomatkoja Ranskaan ja Italiaan 1920- ja 1930-luvuilla. Oman kutomaliikkeen Lybeck perusti 1931 ja keramiikkapajan 1936, yhteiskoulun piirustuksenopettajana Kauniaisissa hän toimi 1934–1944 ja Virkkalassa vuodesta 1958. Lybeck oli Kera Oy:n taiteellinen johtaja 1957–1958, Norna kotityö Oy:n kutomataiteilija vuodesta 1959 ja Stockmannin taideteollisuusosaston hoitaja vuodesta 1963. Läheiset suhteet hänellä oli myös Artekiin, jonka johtaja oli hänen veljensä Nils-Gustav Hahl. Keraamikkona Lybeck kehitti erityisesti punasaven käyttöä.[1][3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 500 (Viitattu 23.3.2019)
- ↑ Uppslagverket Finland: Lybeck, Marita Viitattu 23.3.2019 (ruotsiksi)
- ↑ Iris Helkama: Lisälehti muotoilun historiaan. Keraamikko Marita Lybeckin elämäntyö havahduttaa. Helsingin Sanomat, 15.9.1996, s. 7.
- ↑ Pentti Huovinen, L. Arvi P. Poijärvi, Keijo Virtanen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1970, s. 584. Helsinki: Otava, 1970.
| ||||||||||
