Maria Feodorova

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maria Aleksejevna Feodorova (synt. Jonova 9. huhtikuuta (J: 28. maaliskuuta) 1859 Pietari, Venäjän keisarikunta1934 Helsinki) oli venäläinen maisemamaalari ja viimeisinä vuosinaan myös ikonimaalari.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Feodorova syntyi kirjanpitäjän perheeseen Pietarin lähistöllä. Hän opiskeli Pietarin taiteen edistämisliiton piirustuskoulussa vuodesta 1878 alkaen. Vuodesta 1881 hän opiskeli vapaaopiskelijana Pietarin taideakatemiassa muun muassa Ivan Ivanovitsh Shishkinin oppilaana, mutta ei suorittanut akatemian tutkintoa.[1] Vuonna 1890 hänet palkittiin taideakatemian pienellä ja vuonna 1891 suurella palkintomitalilla.[2] Vuonna 1892 hän valmistui tyttökoulun piirustuksenopettajakoulutuksesta. Hän matkusti paljon Venäjällä, muun muassa Volga-joella. Hän osallistui Pietarin taiteilijaseuran, Moskovan taidekasvattajayhdistyksen ja taideakatemian näyttelyihin. Vuonna 1898 Ivan Aivazovski lähetti taideakatemian neuvostolle vetoomuksen arvonimen myöntämiseksi hänen taiteellisista saavutuksistaan. Feodorova muutti Suomeen vallankumouksen jälkeen 1920-luvun alussa.

Vuonna 1923 hän järjesti yhteisiä näyttelyitä Grigor Auerin (1882–1967) kanssa Viipurissa ja Strindbergin salongissa Helsingissä. Vuodesta 1933 hän oli venäläisten taiteilijoiden yhdistyksen jäsen ja osallistui maisemamaalauksillaan seuran ensimmäiseen näyttelyyn vuonna 1933. Vuonna 1936 esitettiin yhdistyksen iltatilaisuudessa V. P. Szczepanskin taiteilijasta kertova esitys Venäjän maisemamaalarit.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Feodorovan tunnetuin teos on hänen vuonna 1891 maalaamansa Huono sää, jonka Pavel Tretjakov hankki samana vuonna galleriaansa.[3][4] Teos Ilta on yksi taiteilijan keskeisistä teoksista, jota pidetään Pultavan taidemuseossa. Feodorovan maalauksia on myös Taganrogin ja Rjazanin museoissa sekä yksityisissä kokoelmissa Venäjällä ja Suomessa.

Hän on maalannut Vapahtajan ja Jumalan äidin ikonit Pyhän Nikolauksen kirkolle Helsingissä yhdessä tyttärensä Ludmila Platánin kanssa sekä Golgatan ja Shroudin ikonit Viipurin ortodoksiselle seurakunnalle.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Feodorovan tytär oli taiteilija Ludmila V. Platán (s. Feodorova 5.8.1885 Pietari – 7.2.1944 Helsinki). Hän oli naimisissa Karl Waldemar Platánin (24.10.1890 Pietari – 7.2.1944 Helsinki) kanssa. Heillä ei ollut lapsia. Molemmat saivat surmansa Helsingin pommituksissa 7. helmikuuta 1944.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. RGIA F. 79. Op. D. 1881. D. 168.
  2. Федорова (Ионова) Мария Алексеевна www.artcyclopedia.ru. Viitattu 4.3.2019. (venäjäksi)
  3. Venäjän taiteen historia, jonka on laatinut akateemikko I.E. Grabar, Volume X, Book 1, ed. "Science", M., 1968, s. 177
  4. Tretjakovin galleria. 1800-luvun maalausten luettelo – 1900-luvun alku (vuoteen 1917 asti), M., Maalaustaide, 1984, s. 483
  5. The Platan Family www.peterplatan.com. Viitattu 4.3.2019.