Marcel Achard

Marcel Achard (5. heinäkuuta 1899 Sainte-Foy-lès-Lyon, Rhône – 4. syyskuuta 1974) oli ranskalainen näytelmäkirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja, jonka suositut tunteelliset komediat säilyttivät hänen asemansa hyvin tunnistettuna maansa teatteri- ja kirjallisuuspiireissä viiden vuosikymmenen ajan. Achard valittiin Ranskan akatemiaan vuonna 1959.[1]
Uran alku
[muokkaa]Achard syntyi Sainte-Foy-lès-Lyonin kaupungin lähiössä. Hän omaksui kirjailijanimensä, nom de plumensa, aloittaessaan kirjoittajan uransa 1920-luvun alussa.lähde? Achard omaksui tietoa nopeasti, ja hänestä tuli vuonna 1916 kyläkoulun opettaja. Vuonna 1919, muutama kuukausi ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen, 20-vuotias kunnianhimoinen kirjoittaja saapui Pariisiin ja löysi töitä Théâtre du Vieux-Colombierissa kuiskaajana ja toimittajana muutamissa julkaisussa, kuten Le Figaro -lehdessä.[1]
Achard kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä vuonna 1922 ja saavutti suurta menestystä, kun maineikas Charles Dullin otti teatteriinsa Achardin näytelmän Voulez-vous jouer avec moâ?, hienoisen herkässä komedian, joka kertoi sirkuksesta ja sen klovneista.[1]
Uran huippu
[muokkaa]Achardin suurin menestys ja suosio oli kahden maailmansodan välisenä aikakautena, kun senaikaiset kriitikot vertasivat häntä suopeasti maineikkaisiin ranskalaisiin edeltäjiinsä, kuten Pierre de Marivauxiin ja Alfred de Mussetiin. Sodan jälkeiset kriitikot eivät olleet yhtä lempeitä, he kiinnittivät huomiota hänen edustamaansa tyyliin, mikä kuvasi kapea-alaisesti ihmismieltä.
Menestyneimmät sodanjälkeiset näytelmät
[muokkaa]Kritiikistä huolimatta Achardin kirjallinen tuotanto jatkui toisen maailmansodan jälkeen heikentymättä. Hänen menestyneimpien näytelmiensä joukossa olivat vuoden 1952 näytelmä Les compagnons de la Marjolaine ja vuoden 1955 Le mal d'amour. Suurimman suosion Achard saavutti kuitenkin komediallaan kärttyisästä henkilöstä, kutsumanimeltään Patate ja koomisella jännitysnäytelmällä L'Idiote, johon pohjautuu näytelmä A Shot in the Dark ja elokuva Laukaus pimeässä (1964).
Myöhempinää vuosinaan Achard tunnettiin kenties paremmin osana loisteliasta seurapiiriä ”Le Tout-Paris” kuin näytelmistään. Hän kävi ulkona juhlimassa lähes joka ilta. Hän oli Chevalier du Tastevinin gastronomisen yhdistyksen jäsen.[1]
Suomeksi esitetyt näytelmät
[muokkaa]Suomeksi on Achardin näytelmistä esitetty Domino (Suomen Kansallisteatteri 1935), Ei luottoa, rakas (Le Moulin de la Galette, Lasse Pöystin kiertue 1956), Elämä on kaunis (La vie est belle, Kansallisteatteri 1932), Häät Seinellä (La belle marinière, Helsingin Kansanteatteri 1950), Tyhmeliini (L'Idiote, Helsingin Työväenteatteri 1964) ja Valkopukuinen nainen (La femme en blanc, Viipurin Kaupunginteatteri 1935).[2]
Lähteet
[muokkaa]- 1 2 3 4 Marcel Achard, dramatists, dies NY Times. 5.9.1974. Viitattu 4.5.2026.
- ↑ Ilona-esitystietokanta (Teatterin tiedotuskeskus) ilona.tinfo.fi. Viitattu 16.12.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa]- Marcel Achard Internet Broadway Database (englanniksi)
- Marcel Achardin lausahduksia (englanniksi)
- Merirosvot ovat vallanneet Pariisin. (Marcel Achardin 'Merirosvo' näytelmää on Louis Jouvet'n pienessä taiteellisessa Athénée-teatterissa esitetty viime keväästä lähtien 250 täydelle katsomolle), Kuva-lehti. 15.2.1939, nro 4, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
