Maila Pylkkönen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maila Annikki Suomi, os. Pyykkönen, kirjailijanimeltään Maila Pylkkönen (9. kesäkuuta 1931 Helsinki4. marraskuuta 1986) oli suomalainen runoilija.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maila Pylkkönen kasvoi Helsingissä. Hänen äitinsä toimi teollisuustyöntekijänä. Pylkkönen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1951 ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa psykologiaa ja kansatiedettä. Ensimmäinen runokokoelma Klassilliset tunteet ilmestyi vuonna 1957.[1] Pylkkönen aloitti runoilijana 1950-luvun tapaan modernismin hengessä, mutta myöhemmin hän loi kokonaan oman, vapaamuotoisen runokielensä, joka jäljitteli puhetta ja keskittyi arjen ilmiöihin. Pylkkönen on merkittävimpiä roolirunouden kehittäjiä Suomessa. Tämän lajin teoksia ovat hänellä Arvo, Ilmaa ja Valta. Katja Seutu on väitöskirjassaan tutkinut hänen tuotantoaan puhutun kielen tutkimuksen kautta.[2]

Vuonna 1971 Pylkkönen meni naimisiin taidemaalari Olli Suomen kanssa ja he saivat kaksi lasta[1][3]. Pylkkösen sairastui kuitenkin mieleltään 1970-luvun alussa ja vietti aikaa useita kertoja Nikkilän mielisairaalassa. Lapset otettiin huostaan.[3]

Pylkköseltä jäi runsaasti julkaisematonta tuotantoa.[4]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Klassilliset tunteet : runoja. Otava 1957
  • Jeesuksen kylä : runoluonnos. Otava 1958
  • Arvo – vanhaäiti puhuu runonsa. Otava 1959
  • Ilmaa : (runomittainen) monologi/ Kaikuu : runoja. Otava 1960
  • Valta Lehtorinrouva Näyttelijätär Pronssiveistos. Otava 1962
  • Virheitä. Otava 1965
  • Tarina tappelusta. Otava 1970
  • Muistista : proosaa ja runoa. Otava 1972
  • Marjamiesnaisen muistiinpanoja. Otava 1975
  • On kesä vain : runoja. Otava 1977

Kootut ja valikoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Monologit. Otava 1976 (sisältää kokoelmat Arvo, Ilmaa ja Valta)
  • Kootut – Runot ja proosarunot 1957–1977. Otava 1983

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pylkkönen, Maila | Nordisk kvinnolitteraturhistoria nordicwomensliterature.net. Viitattu 22.9.2016. ruotsiksi
  2. Katja Seutu, Arvoa ihmiselle. Maila Pylkkösen roolirunot kutsuvat lukijaa myötäelämisen prosessiin. Parnasso 1/2010 s. 37–41
  3. a b Hannu Mäkelä: Muistan - Otavan aika (Luvussa 3) kirja. 2015. Tammi.
  4. Roo Ketvel, Roolirunoa pitkin. (Kritiikki teoksesta Katka Seutu, Olla elävän sanat. Parnasso 1/2010 s. 79

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.