Maikki Friberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maikki Friberg

Maria Elisabeth (Maikki) Friberg (5. tammikuuta 1861 Kankaanpää6. marraskuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, opettaja ja naisasianainen.

Fribergin vanhemmat olivat nimismies Karl Arvid Friberg ja Fanny Adelaide Boijer. Hän kävi Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun opettajatarluokan kurssin ja opiskeli sitten Berliinissä Saksassa ja Bernin yliopistossa Sveitsissä. Friberg suoritti 1897 filosofian tohtorin tutkinnon Bernissä. Hänen väitöskirjansa aiheena oli pohjoismaisen kansanopistoliikkeen kehittyminen.

Friberg toimi kansakoulunopettajana Helsingissä vuosina 1883–1912. Hän oli perustamansa Naisten Ääni -lehden toimittajana 1905–1927 ja toimi Naisasialiitto Unionin puheenjohtajana 1920–1927. Vuonna 1926 Friberg perusti Naisten kansainvälisen rauhan ja vapauden liiton Suomen osaston.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Entstehung und Entwickelung der VoIkshochsehulen in den nordischen Ländern, väitöskirja. 1897
  • Uuno Cygnaeus, Suomen kansakoulun isä. Kansanvalistusseura 1898
  • Kolme esitelmää palvelijoille, kirjoittajat Maria Elisabeth Friberg, Juho Walve ja Vihtori Lähde. Raittiuden ystävät 1901
  • Maantieteellinen käsikirja, osa 1: Eurooppa. Otava 1905
  • Koti ja kotitavat. 1918
  • Tieni varrelta tapaamiani I. Naisten ääni, Helsinki 1920
  • Tieni varrelta tapaamiani II. Naisten ääni, Helsinki 1922

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ester Hjelt: Lannistumaton. Maikki Fribergin elämäkerta. Gummerus 1945

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]