Mångbyånin vesistö
Mångbyånin vesistö (ruots. Mångbyåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 22) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Mångbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 219 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen alajuoksulla nimikkojoki Mångbyån, jonka pituus on 10 kilometriä.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mångbyånin vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Skelleftejoen vesistön (tunnus 20) ja Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) välissä, jossa on seitsemän muuta päävesistöä. Mångbyånin vesistö on näistä pienin. Se jakaa saman vedenjakajan kahden muun päävesistön kanssa, eli lounaassa Kålabodaånin vesistön (tunnus 23) ja luoteessa Bureälvenin vesistön (tunnus 21) kanssa. Merenrannikolla on sen ympärillä mereen laskevien purojen ja ojien valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on jopa sitä itseään suurempi.[3]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (51,0 %), turve (13,1 %), kalliomaa (10,5 %), hiekka ja sora (3,4 %), multamaa (4,4 %) ja savimaa (8,5 %), joiden lisäksi on vielä 9,1 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (74,4 %), soita ja kosteikkoja (3,2 %), viljelymaita (9,4 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,6 %) sekä joutomaita (3,3 %). Näiden lisäksi on 9,1 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Mångbyånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Mångbyånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 2,31 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 10,4 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,57 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 2,2 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 15 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 12,6 m³/s on mitattu toukokuussa 1982 ja pienin 0,2 m³/s lokakuussa 2002. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Mångbyån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mångbyånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Mångbyån (SE714644-176759) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1117–1118, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Mångbyånin vesistö (Excel-lomake nro 26449), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
