Lähilennonjohto
Lähilennonjohto (engl. aerodrome control tower tai local control, lyh. TWR, kutsumerkki TOWER, suomeksi TORNI) johtaa liikennettä lentokentän lähialueella (engl. CTR, control zone) ja maassa liikennealueella. Kutsumerkki ja arkinimitys torni on peräisin siitä, että perinteisesti lähilennonjohto on pitkään sijainnut lennonjohtotornissa. Lähilennonjohto antaa vastuullaan olevalle ilmaliikenteelle lennonjohtopalvelua, jonka tarkoituksena on estää yhteentörmäykset:
- lentokentän lähettyvillä, mm. lentokentän laskukierroksessa, lentävien ilma-alusten välillä
- liikennealueella liikkuvien ilma-alusten välillä
- laskeutuvien ja lähtevien ilma-alusten välillä
- liikennealueella liikkuvien ilma-alusten ja ajoneuvojen välillä
- liikennealueella olevien ilma-alusten ja siellä olevien esteiden välillä[1]
Lähilennonjohto vastaa myös lentokentän lentotiedotus- ja hälytyspalveluista.
Vilkkailla lentokentillä (kuten Helsinki-Vantaan lentoasemalla) voi lähilennonjohtotoiminto jakautua kahteen erilliseen osaan: liikennealueella rullaavista koneista ja muista liikennealueella liikkuvista ajoneuvoista vastaavaan maa-alueen rullauslennonjohtoon (engl. ground control, lyh. GND, kutsumerkki GROUND / RULLAUS) ja kiitotiellä sekä ilmassa liikkuvista ilma-aluksista vastaavaan lähilennonjohtoon. Joillain kentillä rullauslennonjohdosta voi edelleen olla irroitettu asematasolennonjohto (APRON / TASO, Yhdysvalloissa RAMP), jonka vastuualueeseen kuuluvat ilma-alusten paikoitusalueet. Eurooopassa järjestely on erityisen yleinen Saksassa.
Joillakin vilkkaimmilla lentokentillä on lisäksi erillinen lähestymislennonjohto. Pienemmillä lentokentillä voi lähilennonjohdon tilalla olla lentotiedotuselin (engl. aerodrome flight information service, lyh. AFIS). Lentokentän lennonjohtoelimet palvelevat ilmaliikennettä yhteistoiminnassa aluetta valvovan aluelennonjohdon kanssa. Perinteisesti sellaisissa maissa, esimerkiksi Suomessa, joissa joka kentällä ei ole lähestymislennonjohtoa, on lähilennonjohto pienemmillä kentillä perinteisesti hoitanut myös lähestymisalueen palveluita niin sanottuna menetelmälennonjohtona ilman tutkakuvaa perustuen lentäjien paikkailmoituksiin sekä kartoilla julkaistuihin mittarilentomenetelmiin. 2010-luvulta lähtien Suomessa on kuitenkin asteittain siirrytty ns. tornitutkatoimintamalliin, jossa lähilennonjohdon käyttöön on annettu tutkakuvaa sekä rajoitettu oikeus antaa tutkaan perustuvaa lennonjohtopalvelua.[2] Lähi- ja lähestymislennonjohtopalvelut voidaan toteuttaa myös etätoimipisteenä, jolloin samalta toimipisteeltä voidaan johtaa useamman lentopaikan liikennettä. Vuonna 2019 Lontoon City-lentoasemasta tuli ensimmäinen suuri lentoasema, jonka lennonjohtotorni korvattiin digitaalisella etätoimipisteellä. Suomessa suunnitellaan niin ikään seitsemän maakuntalentoaseman lähilennonjohdon korvaamista etätyöpisteellä arviolta vuosina 2025-2027.[3][4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ FAAO 7110.65 faa.gov.
- ↑ Porin lennonjohdon taso nousee Yle Uutiset. 14.7.2011. Viitattu 2.3.2022.
- ↑ London City first in UK to get remote air traffic control BBC News. 19.5.2017. Viitattu 23.11.2022. (englanti)
- ↑ Etälennonjohto vastaisi tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimuksiin Fintraffic. Viitattu 8.6.2023.