Menetelmälennonjohto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lennonjohtaja Fredrik Lehto Helsingin aluelennonjohdossa 1950-luvulla. Tässä vaiheessa Helsingissä ei vielä ollut tutkaa, joten lennonjohto toimi menetelmälennonjohtona pelkkien lennonjohtoliuskojen ja osin myös sähkötyslaitteiden varassa, radiopuhelinten ollessa vasta tulossa käyttöön Suomessa. Liuskatelineet on tässä nimetty läheisten NDB-radiomajakoiden (esim. OIP Parola, OIT Tampere) eli käytännössä lähestymissuuntien mukaisesti. 1960-luvulla radiomajakoiden tunnusmuodosta OIx luovuttiin ja siirryttiin vapaamuotoisiin 1-3-kirjaimisiin tunnuksiin. 2010-luvun puolivälissä Helsingin alue-radiokutsu tuli jälleen käyttöön, kun silloinen Suomen aluelennonjohto muutti Tampereelta takaisin Helsinkiin.

Menetelmälennonjohto tarkoittaa lennonjohtoa ilman reaaliaikaista, useimmiten tutkaan tai ADS-syötteeseen perustuvaa tilannekuvaa. Lennonjohdon tilannekuva muodostuu tällöin lentäjien antamiin paikkailmoituksiin sekä ennalta sovittuihin mittari- ja näkölentomenetelmiin ja lähilennonjohdon (yleensä lennonjohtotorni) tapauksessa myös näköhavaintoihin nojaten.

[1][2]

Historia ja nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin menetelmälennonjohtoa varten kehitettyjä ns. lentoliuskoja Jakartan aluelennonjohdossa vuonna 2004. Liuskoihin kirjataan kunkin käsiteltävän lennon lentosuunnitelmatiedot sekä annetut lennonjohtoselvitykset. Liuskoja käytetään edelleen, nykyään usein digitaalisina. Kuvan liuskat on järjestetty käytettävän lentopinnan mukaan.

Ennen lennonjohtotutkan yleistymistä 1960-70-luvulta alkaen, menetelmälennonjohto oli yleisin tapa toteuttaa lentoliikenteen valvonta. Lennonjohtajat käyttivät erilaisia havaintovälineitä, kuten seinätauluja, lentoliuskoja ja ilmatilan pienoismalleja, helpottaakseen liikennetilanteen hahmottamista. [3][4] [2]Myös Helsingin lennonjohto oli täysin menetelmäpohjainen vuoteen 1957 saakka: annettavat lennonjohtoselvitykset perustuivat mittarilennon osalta ensisijaisesti radiomajakoihin. Suomen maakuntalentoasemilla menetelmälennonjohto oli laajalti käytössä 2010-luvulle asti, poikkeuksena Pirkkalan ja Rovaniemen kaltaiset sotilaslentoasemat, joilla oli jo pitkään ollut tutka. 2010-luvulla tilanne muuttui, kun maakuntiinkin alettiin syöttää tutkakuvaa.[5] Nykytilanteessa menetelmälennonjohdon käyttö rajoittuu lähinnä häiriötilanteisiin (esim. tutkaviat) , osa-aikaisesti eräille pienille kentille, sekä valtameri-ilmatilaan, tosin sielläkin on viime vuosina otettu käyttöön teknologioita, jotka antavat käyttöön tosiaikaista tilannetietoa, joten puhtaasta menetelmälennonjohdosta on voitu alkaa asteittain luopua. Teknologia on yleisemminkin yksinkertaistamassa toimintaa valtamerialueilla: esimerkiksi maaliskuusta 2024 ei valtameri-ilmatilaan vaadita enää erillistä (menetelmä)lennonjohtoselvitystä, vaan koneet voivat lentää alkuperäisen reittiselvityksensä mukaisesti, johon lennonjohto tarvittaessa puuttuu.[6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Procedural Control SKYbrary Aviation Safety. 16.5.2021. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b Kestävät siivet | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 11.7.2023.
  3. ↑ Mode S: An Overview of Air Traffic Control web.mit.edu. Arkistoitu 3.2.2020. Viitattu 3.3.2022.
  4. ↑ Editorial Staff: ATC History AVweb. 30.8.2017. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Porin lennonjohdon taso nousee Yle Uutiset. 14.7.2011. Viitattu 3.3.2022.
  6. ↑ North Atlantic Operations - Airspace SKYbrary Aviation Safety. 29.12.2020. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  7. ↑ David Mumford 23 October, 2023 October 25th, 2023: NAT Changes 2024: No More Oceanic Clearances International Ops 2023 - OPSGROUP. 23.10.2023. Viitattu 29.10.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kestävät siivet -- tässä Ylen arkistodokumentissa vuodelta 1956 nähdään tuolloin viimeistä vuotta toimineen Helsingin menetelmälennonjohdon arkea. Tutka saatiin seuraavana vuonna, jolloin lennonjohdon toimintatavat muuttuivat voimakkaasti. Dokumentissa esitelty paikkailmoitusmenettely on sama, jota edelleen käytetään esimerkiksi Atlantin ylittävillä lennoilla. Dokumentissa esiintyy mm. Convair Metropolitan OH-LRB, joka on nykyään näytteillä Suomen Ilmailumuseossa.

Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Menetelmälennonjohto&oldid=22215214”