Lyyra (opiskelijakortti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lyyran logo

Lyyra oli suomalainen opiskelijakortti vuosina 2006–2013.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyyra otettiin käyttöön syksyllä 2006, aluksi Helsingin, Jyväskylän, Kuopion ja Lappeenrannan yliopistojen ylioppilaskunnissa. Lyyran opiskelijakorttikäyttö laajentui yhteentoista ylioppilaskuntaan ja kahdeksan ammattikorkeakoulun opiskelijakuntaan kolmellatoista paikkakunnalla ympäri Suomea. Helsingin yliopistossa Lyyraa käytettiin myös henkilökuntakorttina.

Opiskelijakorttia hallinnoi Oy Suomen Lyyra Ab, opiskelijoiden itsensäselvennä omistama yritys, omistajinaan HYY Yhtymä 60 % osuudella ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry 40 % osuudella.

Lyyran liiketoiminnot myytiin 2013 valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen (SAKKI, SAMOK, SLL, SYL) sekä HYY-Yhtiöiden omistamalle yritykselle, joka nimettiin Frankiksi.[1] Lyyra lopetettiin 30.9.2013.[2]

Kortin ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyyra-kortti oli valtakunnallinen SYL- tai SAMOK-opiskelijakortti, jolla tutkinto- tai jatko-opiskelija voi hyödyntää yli tuhat paikallista ja valtakunnallista opiskelija-alennusta tai -etua.

Lyyra toimi myös maksukorttina opiskelijaravintoloissa mm. pk-seudulla UniCafen ja Oulussa UniRestan toimipaikoissa sekä Jyväskylän Ilokivessä, Rovaniemellä Lapin Lyyli- ja Vaasassa Mathilda-ravintolassa. Rahaa omalle tilille kampusmaksamista varten saattoi ladata lyyra.fi-verkkopalvelussa.

Lyyra-korttiin sai myös kansainvälisen ISIC-ominaisuuden ainoana yhdistelmäkorttina Suomessa. ISIC-ominaisuus oli voimassa koko opiskeluajan. Monien yliopistojen kirjastoissa Lyyra toimi kirjastokorttina. Lyyra-kortit tilattiin Lyyra.fi-verkkopalvelun kautta.

Lyyran verkkopalvelussa toimi ilmainen vuokra-asuntojen ja kämppäkaverien etsintä- ja ilmoituspalvelu, jota kehitettiin yhteistyössä HERAn (Helsinki Educational and Research Area) kanssa.

UniCard[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Lyyraa Helsingin yliopistossa oli käytössä oma UniCard-kortti. Vuonna 2001 kortteja oli liikkeessä 27 000. UniCardia saattoi käyttää myös maksukorttina. Vuonna 2000 UniCard oli Suomen käytetyin ladattava rahakortti.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka Frank? (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.10.2013
  2. Frankin uusi verkkopalvelu julkaistaan 9.8. – Lyyra poistuu käytöstä Viitattu 1.10.2013
  3. Sähköinen käteinen on yrityksille rahasampo Arno Ahosniemi, Ylioppilaslehti 16.2.2001

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]