Longshanin kulttuuri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hyvin ohut saviastia Longshanin kulttuurin kaudelta.


Yksitoista Shandongin Dinggongin saviastioista löydettyä kivikautista kirjoitusmerkkiä.

Longshanin kulttuuri oli Kiinan Keltaisenjoen laaksossa sijainnut kivikautinen kulttuuri noin 2600-2000 eaa. Kulttuuri oli pitkälti kaupungistunut. Tämä Kiinan historian varhaisvaihe tunnetaan dreijalla taitavasti tehdystä mustasta keramiikasta ja varhaisesta kirjoituksesta joidenkin ruukkujen kyljeässä. Väestö kasvoi kaudella nopeasti. Taosin noin 230 ha kokoinen kaupunki ajoittuu kauden myöhäisvaiheeseen. Noin 2000 eaa väkiluku romahti ehkä ilmaston muutoksen takia. Sen jälkeen tuli Erlitoun kulttuuri noin 2000 eaa.


Nimitys, alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Longshanin kulttuurin alue.

Longshanin kulttuuri (Lungshanin kulttuuri, Long-Shanin kulttuuri, Lung-Shanin kulttuuri jne.) oli kivikautinen kulttuuri Kiinassa suunnilleen vuosina 2 600–2 000 eaa. Se on nimetty Shandongin maakunnan mukaan, jossa tehtiin ensimmäiset siihen liittyvät arkeologiset löydöt.[1] Kulttuuri levittäytyi Keltaisenjoen ala- ja keskijuoksulla Shandongin, Henanin, Shanxin, Shaanxin ja Sisä-Mongolian provinsseihin.[2]

Aikajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Longshanin kulttuuri lienee kehittynyt Dawenkoun ja Yangshaon kulttuureista. Kulttuuri lienee alkujaan levinnyt nykyisestä Shandongin provinssista Keltaisen joen varrelta sisämaahan. Kulttuurin varhaisvaihe alkoi noin 3000 eaa. Noin 2600-2000 eaa oli kulttuurin päävaihe. Kulttuurin myöhäisvaihe Taosin alueella oli noin 2300-1900 eaa Taosi-vaihe. Kulttuuri levitti huippuvaiheessaan vaikutuksensa laajalle , myös Jangtse-joen keskiosaan.


  • Yangshao-Longshan-siirtymä 3000-2600 eaa, Miaodigou II
  • Myöhäisempi Longshan, Shandong-Longshan 2600-2000 eaa, Rannikon lähellä Shandongissa jopa 200 ha kaupunkeja:

Liangchengzhen (273 ha) ja Yaowangcheng (368 ha), jotka luultavasti kilpailivat keksenään, kun olivat 35 km päässä toisistaan. Nämä kaupungit elivät riisn ja hirssin viljelykllä ja käymällä kauppaa. Mutta sisämaassa Keltaisenjoen laaksossa 20-60 ha kyliä. Niitä oli tiheässä: asutuskeksusten määrä oli kolminkertaistunut Yangshao-kaudesta. Sisämaan Longshanin Wangwan III-muunnelman myöhäine Xinzhai oli alaltaan 70 ha, ja saattoi olla Erlitoun kulttuurin edeltäjä.

    • Taosin alueella n 2300-1900 eaa Taosi-vaihe
  • N. 2000 kauden lopussa Longshan luhistui laajalla alueella, mutat säilyi keski-Hananissa, missä kehittyi Erlitoun kulttuuriksi. Kauden lopussa ehkä ilomastonmuutos, jonka aiheutatman nälän takia väkiluku aleni.

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Longshanin osakulttuurit noin 2600-2000 eaa.

Longshanin ulttuurin aluejako noin 2600-2000 eaa:

  1. Shandong Longshan
  2. Hougang II
  3. Wangwan III
  4. Taosi
  5. Sanliqiao II
  6. Kexingzhuang II

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidokkaiden saviastioiden valmistus kehittyi huippuunsa. Niiden valmistuksessa käytettiin dreijaa, jolla luotiin ohuita astioita jotka poltettiin mustiksi ja kiillotettiin. Käytössä oli myös ensimmäisiä kupariesineitä. Rakennustaito kehittyi, ja alettiin rakentaa nelikulmaisia savitaloja. [2]

Kaupungit olivat neliömäisiä ja niissä oli kehittynyt viemäriverkosto. Suuressa Longshanin kaupungissa Shijiahissa saattoi olla jopa 15 000–50 000 asukasta.[3]

Longshan ja kansaperinne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Longshanin kulttuuri osuu esihistoriallisen ja historiallisen ajan murrokseen, niin kutsuttuun Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria -kauteen. Kiinalaisen kulttuurin äitijoeksi kutsutun Keltaisenjoen uoma on vuosituhansien kuluessa vaihtanut kulkuaan satoja kertoja, eikä joen nykyuoma täysin kuvaa oloja yli 4 000 vuotta sitten. Esimerkiksi kahden sukupolven mittaiseksi kuvattu Keltaisenjoen myyttinen Suuri tulva on sijoitettu ajanjaksolle 3 000–2 000 eaa., samoin esihistoriallisen ajan viimeisenä myyttisenä keisarina pidetty keisari Shun (2200- ja 2100-luku eaa.). Väestöä siirrettiin jokiuoman varrelta tulvien seurauksena. Muun muassa joen kartoittamisella ja kanavien rakentamisen myötä tulvia opittiin ymmärtämään ja säätelemään,[4] kulttuuri ja tiede kehittyivät. Kiinalaisen kirjoitetun historian alkuun osuvat Xia-dynastia (noin 2 070–1 600 eaa.), Shang-dynastia ja Zhou-dynastia voidaan liittää Longshanin kulttuurin jatkumoksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Longshan culture Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 2.3.2013. (englanniksi)
  2. a b Longshan Culture China10k.com. Viitattu 5. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  3. K. Kris Hirst: Longshan Culture Timeline and Description About.com. Viitattu 5. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  4. Kallie Szczepanski: What Role Has the Yellow River Played in China's History? about.com. Viitattu 21.6.2015. (englanniksi)
  5. Longshan Culture cultural-china.com. Viitattu 21.6.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anne P. Underhill (toim.): A Companion to Chinese Archaeology (Kuvaa Kiinan kulttuureja koskevaa arkeologista tutkimusta 7 000–1 045 eaa., teoksessa useita lukuja Longshanin kulttuurista. Vaatii pääsyn Wileyn Online kirjastoon.) Online ISBN 9781118325698. wiley.com. Viitattu 21.6.2015. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: enwikin artikkelit