Littera

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Littera (lyhenne Litt., lat. littera, kirjain)[1] on järjestystä osoittavan numerosarjan, kirjainsarjan, esineen tai muun vastaavan merkitsemiseen käytetty kirjain.[2]

Suomalaisissa seteleissä merkintä Litt. kirjaimen A, B, C jne. edessä tarkoitti uutta painosta. Merkintää käytettiin ilmaisemassa setelissä tapahtunutta muutosta esimerkiksi paperin, vesileiman, tekstin tai värin suhteen. Se otettiin käyttöön 1909, kun sitä ennen oli merkitty setelin numeron eteen kirjain A, B tai C. Suomessa on käytetty myös merkintää Sarja II, jotta voitiin erottaa Suomen kansanvaltuuskunnan tekemät setelit valkoisen osapuolen seteleistä.[1]

Suomen sotilasalan puhekielessä littera tarkoitti luottokuljetuslippua.[2] Luottokuljetus oli Valtionrautateiden suorittama henkilö- tai tavarakuljetus velaksi.[3] Litteraksi kutsuttiin lippua, jolla lomalle matkustava varusmies sai matkustaa ilmaiseksi, ja todistusta, jolla hän voi ostaa matkalipun alennettuun hintaan. Varusmies sai tietyn määrän ilmaisia litteroita palveluksensa aikana.[4] Lomalle matkaavat sotilashenkilöt saattoivat 1930-luvulla saada Littera L:n, jolla voi ostaa matkalipun puoleen hintaan maksaessaan käteisellä.[5]

Vuoden 2014 alusta lähtien varusmiesten litterat poistuivat käytöstä. Niitä oli käytetty Suomen rautatieliikenteen alusta lähtien eli 151 vuoden ajan. VR ja Puolustusvoimat sopivat joulukuussa 2013, että varusmieskortti toimii Puolustusvoimain lomapuvussa matkustavan varusmiehen junalippuna.[6]

Veturien, junanvaunujen, moottorijunien, ratatyökoneiden ja muiden kalustoyksiköiden tyypin nimeämiseen käytetty littera eli kalustosarjatunnus eli sarjatunnus eli sarjamerkki ei ole lyhenne, vaan kirjaimista ja numeroista tai pelkistä numeroista koostuva merkkiyhdistelmä.[7][8]

Rakennusalan kustannuslaskennassa ja yritysten kirjanpidossa littera tarkoittaa koodia, jolla kustannukset kohdennetaan.[9] Vanhoissa osakekirjoissa littera tarkoitti osakekirjan sisältämien osakkeiden lukumäärää, sillä yksi osakekirja saattoi sisältää useita osakkeita. Näin vältyttiin painamasta valtavaa määrää paperisia osakekirjoja.[10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lindqvist, Sven E.: Numismaattinen sanakirja, s. 72. Helsinki: Otava, 1996. ISBN 951-1-13928-2.
  2. a b Nykysuomen sanakirja. Hakusana littera. Helsinki: WSOY, 1951–1961.
  3. Iso tietosanakirja. Osa 8, palsta 150, hakusana luottokuljetus. Helsinki: Otava, 1935.
  4. Uusi tietosanakirja. Osa 12, palsta 788, hakusana littera. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
  5. Iso tietosanakirja. Osa 7, palsta 1311, hakusana littera. Helsinki: Otava, 1934.
  6. Varusmiesten litterat poistuvat käytöstä junissa Turun Sanomat. 3.12.2013. Turku: Turun Sanomat Oy. Viitattu 18.1.2023.
  7. Rautatie-UKK ((Osiot 2.1.23 ja 2.1.24)) Resiina. Helsinki: Suomen rautatiehistoriallinen seura. Viitattu 18.1.2023.
  8. Rautatiekaluston rekisteri 10.10.2022. Helsinki: Liikenne- ja viestintävirasto. Viitattu 18.1.2023.
  9. Käytätkö liikaa aikaa palkanlaskentaan? 29.11.2022. Jydacom. Viitattu 18.1.2023.
  10. Vanhat osakekirjat harrastuksena porssitieto.fi. Viitattu 18.1.2023.
  11. Pietikäinen, Janne: Täydellinen värisuora 14.11.2014. Osake & Kirja Oy. Viitattu 18.1.2023.