Keltasiivet
| Keltasiivet | |
|---|---|
 Lyijykeltasiipi (Eilema complanum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Siilikkäät Arctiidae |
| Alaheimo: |
Keltasiivet Lithosiinae Billberg, 1820 |
| Katso myös | |
Keltasiivet (Lithosiinae) on siilikkäiden heimoon kuuluva perhosryhmä, jonka useimmat lajit elävät maapallon trooppisilla alueilla.
Keltasiipien ryhmä on verraten huonosti tunnettu eikä sen sisäisestä taksonomiasta ole varmuutta.[1] Ne ovat pieniä, pitkänomaisia ja litteitä perhosia, joiden imukärsä on hyvin kehittynyt ja lajit vierailevatkin usein kukilla.[2]. Etusiivet ovat kapeat ja kärjestään usein pyöristyneet. Siipisuonituksessa ja genitaaleissa on huomattavia eroja, mutta pistesilmät ovat hyvin pienet tai puuttuvat kokonaan.[3]
Munat ovat muista siilikäsryhmistä poiketen sileäpintaisia. Toukat ovat vähemmän karvaisia kuin muiden siilikkäiden toukat ja ne käyttävät ravinnokseen putkilokasvien lisäksi myös sammalia, maksasammalia, jäkäliä sekä puiden oksilla kasvavia leviä.[4][5] Koteloiden sijainti ja ulkoasu vaihtelevat hyvin paljon huomaamattomista, tiiviin kotelokopan ympäröimistä räikeänvärisiin.[3]
Keltasiipiä tavataan maailmassa noin 3500 lajia, joista 105 esiintyy palearktisella alueella ja 39 Euroopassa. Ryhmän lajeja tavataan etenkin trooppisessa Amerikassa, Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Australiassa.[2]
Lajit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa ryhmän lajeja on tavattu 17, joista yksi on vakinaiseen lajistoon kuulumaton harhailija [6].
- harmokeltasiipi Eilema lurideolum
- isokeltasiipi Lithosia quadra
- kaaripistesiipi Pelosia obtusa (harhailija)
- kalvaskeltasiipi Eilema pygmaeolum
- kalvosiipi Nudaria mundana
- koisasiipi Cybosia mesomella
- kultakeltasiipi Eilema sororculum
- lyijykeltasiipi Eilema complanum
- nahkakeltasiipi Eilema depressum
- nokisiipi Atolmis rubricollis
- pikkukeltasiipi Eilema lutarellum
- pilkkusiipi Setina irrorella
- pistesiipi Pelosia muscerda
- pyörösiipi Thumatha senex
- ruususiipi Miltochrista miniata
- tuhkakeltasiipi Eilema griseolum
- vahakeltasiipi Eilema cereolum
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.nic.funet.fi/pub/sci/bio/life/insecta/lepidoptera/ditrysia/noctuoidea/arctiidae/lithosiinae/index.html
- ↑ a b Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 329
- ↑ a b Kitching, I., J. & Rawlins, J., E. (1998) "The Noctuoidea". Handbuch der Zoologie: Lepidoptera, Moths and Butterflies Vol. 1:. Evolution, Systematics and Biogeography ISBN 3110157047 s. 392
- ↑ http://www.faunaparaguay.com/lithosiinae.html
- ↑ http://www.brisbaneinsects.com/brisbane_tigermoths/Lithosiinae.htm
- ↑ http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/hyonteiset/perhoset/6.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjoisamerikkalaisia lajeja (englanniksi)
- Australialaisia lajeja kuvina (englanniksi)
|